tiistaina, tammikuuta 10, 2006

Uusi rituaali

Jokseenkin rituaalittomana ihmisinä koetamme lanseerata perheeseemme edes yhden rituaalin. Nimittäin yhteisen aamiaisen ennen töihin lähtöä. Sellaisen söpön, lämpöisen aamuhetken, jonka aikana pariskunta istuu nokikkain, hörppii nautinnollisesti kahvia, hymyilee toisilleen ja syö jotain hyvää.

Rituaalin juurruttamisen kolmantena aamuna tuntuu hassulta. Tällä tavallako normaalit ihmiset tosiaan käynnistävät päivänsä? Nousevat puolta tuntia tai jopa tuntia aikaisemmin ylös sen sijasta, että ryntäävät kuten me, viime minuuteilla suoraan sängystä vaatteisiin ja ulko-ovesta ulos viimeisiä nappeja napittaen.

Nollasta sataan kiihdytyksen vaihtamisesta lempeämpään herätykseen on selvästi etua. Se vähentää "missä helvetissä mun avaimet, silmälasit, pankkikortti, puhelin, lapaset, kassi jne. -paniikkia ja jättää aikaa kaikkeen pieneen mukavaan puuhasteluun. On ihanaa sytyttää taloon kaikki lamput ja kylpeä valossa. Hellyttävää paijata huomionkipeänä jaloissa pyörivää kissaa ja suukottaa yhtä huomionkipeää miestä. Vähemmän mukavaa, mutta aiheellista siivota hiekkalaatikko, asetella järjestykseen pahimmin harottavat hiustöyhdöt, miettiä pariinkin otteeseen mitä päälleen laittaa ja etsiä parilliset sukat. Kaikkein mukavinta on juoda kaikessa rauhassa kupillinen elämäneliksiiriä.

Tänä aamuna hidas käynnistyminen tuli todella tarpeeseen. Ulkona oli aivan järkyttävä keli. Tuuli kiukkuisesti, räntää satoi vaakasuoraan ja tie oli kuin liukasta lasia. Moinen olisi voinut aiheuttaa pahan shokin ja masennuksen suoraan sängystä nousseelle.

Tällä menolla ostamme pian leivänpaahtimen ja alamme syödä englantilaista aamiaista. Hilloa paahdetun leivän päällä, munia sun muuta. Pöfföisten aamutohveleiden ja hempeän aamutakin hankkimisenkin voisi ehkä lisätä listalle mikäli tätä aamuhetkihuumaa kestää viikoa kauemmin.

Ei kommentteja: