Ihmettelin tänään, miksi lokkikissamme litisti naamaansa tavallistakin innokkaammin takaoven ikkunaruutuun ja rummutti sitä tassuillaan. Kun menin katsomaan, huomasin että portaillamme kökötti lihava hiiri. Se oli niin pulska, että sen ruumiin muoto muistutti pingispalloa. Kyseinen eläin lienee ollut kotona aina ruoka-aikaan ja ottanut toisenkin annoksen!
Olemme jo aiemminkin ihmetelleet, minkäköhän takia takapihallamme on jäljistä päätellen hurja eläintrafiikki. Siellä käy kissaa, harakkaa, hiirtä ja pikkulintua kuin pipoa Kun rupesin tarkemmin luuppailemaan, niin huomasin että portaillammehan on selvästi jotain muruja ja jyväsiä, joita vikisijä siitä imuroi tyytyväisenä naamaansa. Hetken sumeaa arvoitusta pähkäiltyäni tajusin, että yläkerran naapuri todennäköisesti ravistelee leivänmuruisen pöytäliinaansa takapihallemme ja pitää siten yllä herkkupöytää kaiken maailman vipeltäjille.
Minulla ei tosiaankaan ole mitään sitä vastaan, jos pari mikkiä käy jemmaamassa naapurimme murusateen parempaan talteen. On oikeastaan aika hellyttävää katsella, kuinka hiiri poimii jyväsen tassuihinsa ja sitten nakertelee sitä oravan lailla. Laitoinpa itsekin pienen hyppysellisen mysliä portaille ja seurasin kuinka bonzohiiri puputti niitä posket pullollaan. Toivottavasti se ei sentään kuole ylensyöntiin.
Kissoillekin on siten oma televisio. Tosin aitiopaikasta tuli heti riitaa, kun molemmat kissat eivät sovinnossa mahdu saman ruudun ääreen. Hetken mulkoilun jälkeen tassu jo viuhuikin ja kuono lätisi niin, että rähinään oli pakko puuttua.
Mitä me tästä opimme? Televisio lisää ihan selvästi väkivaltaista käyttäytymistä.
Olemme jo aiemminkin ihmetelleet, minkäköhän takia takapihallamme on jäljistä päätellen hurja eläintrafiikki. Siellä käy kissaa, harakkaa, hiirtä ja pikkulintua kuin pipoa Kun rupesin tarkemmin luuppailemaan, niin huomasin että portaillammehan on selvästi jotain muruja ja jyväsiä, joita vikisijä siitä imuroi tyytyväisenä naamaansa. Hetken sumeaa arvoitusta pähkäiltyäni tajusin, että yläkerran naapuri todennäköisesti ravistelee leivänmuruisen pöytäliinaansa takapihallemme ja pitää siten yllä herkkupöytää kaiken maailman vipeltäjille.
Minulla ei tosiaankaan ole mitään sitä vastaan, jos pari mikkiä käy jemmaamassa naapurimme murusateen parempaan talteen. On oikeastaan aika hellyttävää katsella, kuinka hiiri poimii jyväsen tassuihinsa ja sitten nakertelee sitä oravan lailla. Laitoinpa itsekin pienen hyppysellisen mysliä portaille ja seurasin kuinka bonzohiiri puputti niitä posket pullollaan. Toivottavasti se ei sentään kuole ylensyöntiin.
Kissoillekin on siten oma televisio. Tosin aitiopaikasta tuli heti riitaa, kun molemmat kissat eivät sovinnossa mahdu saman ruudun ääreen. Hetken mulkoilun jälkeen tassu jo viuhuikin ja kuono lätisi niin, että rähinään oli pakko puuttua.
Mitä me tästä opimme? Televisio lisää ihan selvästi väkivaltaista käyttäytymistä.
