Chi haastoi minut "julmaan" meemiin ja laittoi minut pohtimaan kuvien kera lempikarkkejani, mistä ikävänä sivuvaikutuksena seurasi kuolan valumista näppäimistölle sekä hirveä salmiakinhimo, jota en täällä pääse mitenkään tyydyttämään. Voitte syyttää Chitä, jos saatte kuulla minun murtautuneen täkäläiseen kemianlabraan läträämään ammoniakilla ja suolahapolla.
Jenkkilässä ollessani karkinsyöntini on romahtanut suuresti. Täällä on hyvin vähän nameja, joita viitsii maistaa toista kertaa ja suurin osa makeisista sisältää high fructose corn syrupia, joka on siis saatanasta niin haittavaikutuksiltaan kuin maultaakin.
Karkintekijämaana Suomi on huippuluokkaa ja hyvän maineensa ansainnut, mutta vitsojen kera, kun kerta on nahkonut lähes kaikki kotimaiset karkkitehtaat ja myynyt parhaimmat brändinsä ulkomaille.
Mutta niihin karkkeihin.
1. Salmiakki on oikea goottikuningatar makeisten joukossa. Jos karkilla olisi ulkonäkö, niin salmiakki olisi pukeutunut mustaan pvc-kissanainen-pukuun ja pitelisi yhdeksänhäntäistä ruoskaa kädessään. Mikään muu karkkimaku ei voita sitä ihanaa pistävää tunnetta, kun ammoniumkloridi sattuu kielen makuhermoihin ja pistää endorfiinit virtaamaan.
Varhaisimmat ja euforisimmat karamellimuistot lapsuudesta liittyvät juuri salmiakkiin ja ne vähemmän hauskat muistot salmiakin ankaraan yliannostukseen. Salmiakkien suussasulavinta parhaimmistoa edustavat Halvan salmiakkikalat, merkkarit, tyrkisk peber -lakut, vanhat autot, salmiakkisuklaa, lakrisalit, pääkallot, lakumatot, turkinpippurit, noitapillit, Batman chili-salmiakit... ja okei, tunnustetaan: ihan mikä tahansa salmiakki, jonka saisin nyt eteeni, katoaisi valon nopeudella käkättimeni erittäin vetovoimaiseen mustaan aukkoon.
2. Tämä seuraava ei ole mikään varsinainen irtokarkki, mutta lasken sen nyt sellaiseksi koska irtokarkkitilanne täkäläisittäin on vain niin surkea. Minulla oli himoja proteiinipatukoita kohtaan jo kotimaan aikoina, mutta vasta Amerikassa olen jäänyt varsinaiseen koukkuun, koska ne ovat täällä niin törkeän paljon halvempia. Erityisesti Pure Protein-tuotemerkin Marshmallow Eclipse miellyttää minua kovasti. Sillä pystyy pysäyttämään nälän ja isonkin makeanhimon, ilman että insuliinit alkavat harjoittaa korkeushyppyä. Suomessa suosikkini oli terveyskaupoissa myytävä saman firman Strawberry Protein Bar, joka hinta piti huolen siitä että kyseessä oli harvinainen vaellusreissujen herkku.
3. Seuraava nami onkin sitten suoraan hippiosastolta, mutta hakkaa mennen tullen monet keinotekoisemmat verrokkinsa. Kyseessä on täkäläisissä viherkaupoissa myytävä Crystallized Ginger. Eli jotakuinkin ruokososokeria ja inkivääriä. Polttelee kitusissa melkein turkinpippurin veroisesti ja aiheuttaa myös kipuaistimusriippuvuutta. Pieniä tulenlieskojakin on näitä syötäessä havaittu, ainakin Jänismies väittää niin. Parasta näissä hippi-nameissa on se, että Jänismies tulee harvoin vaatimaan pussista osinkoja ja täten saan syödä kaikki itse :)
4. Kotimaisista irttareista lapan aina kohdalle sattuessa ehdottomasti pussiini mansikkapalloja. Ne ovat siis jotain jauheessa kieriteltyjä toffeita, joissa on joku kirpsakan hedelmäinen ominaismaku. Samaan laeukaniveleen kuluman aiheuttavaan namikategoriaan kuulunevat myös cola-kastanjat, jotka ovat ihan vastustamattomia. Niitä nyt vain on jotenkin niin antoisaa mäystää, kunnes tulee leuka kipeäksi. Hyvin kipeäksi.
5. Viimeisenä täytyy lisätä listalle kaikenlaiset täytelakritsit. Erityisesti erilaiset revolverilakritsit, etenkin ne salmiakin kanssa risteytetyt. Ne ovat hyvin vaarallisia epeleitä, etenkin jos sattuvat olemaan tuoreita. Niillä jopa minun kaltaiseni matalaverenpaineinen henkilö onnistuu pullistuttamaan otsasuontansa huolestuttavasti.
No niin, sitten lykkään kiusauksen muiden harmiksi:
Tässä meemin säännöt lyhykäisesti:
1. Valitse vähintään viisi irtokarkkilaatua, jotka valitsisit oikeastikin karkkipussiisi.
2. Ota karkeista joko itse kuvat tai nappaa ne netistä ja julkaise ne blogissasi.
3. Tämän jälkeen haasta vähintään vähintään kolme ihmistä tekemään tämä meemi, ja linkkaa heidän blogeihinsa. Voit haastaa myös useamman! Koita arvata, mistä nameista he tykkäävät.
4. Halutessasi voit vielä selvittää sanallisesti valintojasi...
Haastan:
1. Pienten tarinoiden Shaolin, epäillen että hän ei pidä ainakaan inkivääristä, mutta josko vaikka noitapilleistä?
2. Tiikeritoverin, jolla ei ole ainakaan minun tiedossani olevaa blogia, mutta joka voi halutessaan tehdä tunnustuksen tännekin. Tiedän hänenkin pitävän inkivääristä, mutta ranskalaisten lempikarkkien nimet ovat minulla hämärän peitossa.
3. Malmin Polgaran, jolla epäilisin olevan hyvin eksoottinen karkkimaku.
Jenkkilässä ollessani karkinsyöntini on romahtanut suuresti. Täällä on hyvin vähän nameja, joita viitsii maistaa toista kertaa ja suurin osa makeisista sisältää high fructose corn syrupia, joka on siis saatanasta niin haittavaikutuksiltaan kuin maultaakin.
Karkintekijämaana Suomi on huippuluokkaa ja hyvän maineensa ansainnut, mutta vitsojen kera, kun kerta on nahkonut lähes kaikki kotimaiset karkkitehtaat ja myynyt parhaimmat brändinsä ulkomaille.
Mutta niihin karkkeihin.
1. Salmiakki on oikea goottikuningatar makeisten joukossa. Jos karkilla olisi ulkonäkö, niin salmiakki olisi pukeutunut mustaan pvc-kissanainen-pukuun ja pitelisi yhdeksänhäntäistä ruoskaa kädessään. Mikään muu karkkimaku ei voita sitä ihanaa pistävää tunnetta, kun ammoniumkloridi sattuu kielen makuhermoihin ja pistää endorfiinit virtaamaan.
Varhaisimmat ja euforisimmat karamellimuistot lapsuudesta liittyvät juuri salmiakkiin ja ne vähemmän hauskat muistot salmiakin ankaraan yliannostukseen. Salmiakkien suussasulavinta parhaimmistoa edustavat Halvan salmiakkikalat, merkkarit, tyrkisk peber -lakut, vanhat autot, salmiakkisuklaa, lakrisalit, pääkallot, lakumatot, turkinpippurit, noitapillit, Batman chili-salmiakit... ja okei, tunnustetaan: ihan mikä tahansa salmiakki, jonka saisin nyt eteeni, katoaisi valon nopeudella käkättimeni erittäin vetovoimaiseen mustaan aukkoon.
2. Tämä seuraava ei ole mikään varsinainen irtokarkki, mutta lasken sen nyt sellaiseksi koska irtokarkkitilanne täkäläisittäin on vain niin surkea. Minulla oli himoja proteiinipatukoita kohtaan jo kotimaan aikoina, mutta vasta Amerikassa olen jäänyt varsinaiseen koukkuun, koska ne ovat täällä niin törkeän paljon halvempia. Erityisesti Pure Protein-tuotemerkin Marshmallow Eclipse miellyttää minua kovasti. Sillä pystyy pysäyttämään nälän ja isonkin makeanhimon, ilman että insuliinit alkavat harjoittaa korkeushyppyä. Suomessa suosikkini oli terveyskaupoissa myytävä saman firman Strawberry Protein Bar, joka hinta piti huolen siitä että kyseessä oli harvinainen vaellusreissujen herkku.
3. Seuraava nami onkin sitten suoraan hippiosastolta, mutta hakkaa mennen tullen monet keinotekoisemmat verrokkinsa. Kyseessä on täkäläisissä viherkaupoissa myytävä Crystallized Ginger. Eli jotakuinkin ruokososokeria ja inkivääriä. Polttelee kitusissa melkein turkinpippurin veroisesti ja aiheuttaa myös kipuaistimusriippuvuutta. Pieniä tulenlieskojakin on näitä syötäessä havaittu, ainakin Jänismies väittää niin. Parasta näissä hippi-nameissa on se, että Jänismies tulee harvoin vaatimaan pussista osinkoja ja täten saan syödä kaikki itse :)
4. Kotimaisista irttareista lapan aina kohdalle sattuessa ehdottomasti pussiini mansikkapalloja. Ne ovat siis jotain jauheessa kieriteltyjä toffeita, joissa on joku kirpsakan hedelmäinen ominaismaku. Samaan laeukaniveleen kuluman aiheuttavaan namikategoriaan kuulunevat myös cola-kastanjat, jotka ovat ihan vastustamattomia. Niitä nyt vain on jotenkin niin antoisaa mäystää, kunnes tulee leuka kipeäksi. Hyvin kipeäksi.
5. Viimeisenä täytyy lisätä listalle kaikenlaiset täytelakritsit. Erityisesti erilaiset revolverilakritsit, etenkin ne salmiakin kanssa risteytetyt. Ne ovat hyvin vaarallisia epeleitä, etenkin jos sattuvat olemaan tuoreita. Niillä jopa minun kaltaiseni matalaverenpaineinen henkilö onnistuu pullistuttamaan otsasuontansa huolestuttavasti.
No niin, sitten lykkään kiusauksen muiden harmiksi:
Tässä meemin säännöt lyhykäisesti:
1. Valitse vähintään viisi irtokarkkilaatua, jotka valitsisit oikeastikin karkkipussiisi.
2. Ota karkeista joko itse kuvat tai nappaa ne netistä ja julkaise ne blogissasi.
3. Tämän jälkeen haasta vähintään vähintään kolme ihmistä tekemään tämä meemi, ja linkkaa heidän blogeihinsa. Voit haastaa myös useamman! Koita arvata, mistä nameista he tykkäävät.
4. Halutessasi voit vielä selvittää sanallisesti valintojasi...
Haastan:
1. Pienten tarinoiden Shaolin, epäillen että hän ei pidä ainakaan inkivääristä, mutta josko vaikka noitapilleistä?
2. Tiikeritoverin, jolla ei ole ainakaan minun tiedossani olevaa blogia, mutta joka voi halutessaan tehdä tunnustuksen tännekin. Tiedän hänenkin pitävän inkivääristä, mutta ranskalaisten lempikarkkien nimet ovat minulla hämärän peitossa.
3. Malmin Polgaran, jolla epäilisin olevan hyvin eksoottinen karkkimaku.
10 kommenttia:
No niin. Nyt kun tuo salmiakkipääkallojen kuva on blogissani, niin mieleni tekisi nuolla ruutua. Byäääääääää!
Juu, olisi pitänyt lopettaa lukeminen heti noihin karkkikuviin. Pitikö siellä ihan lopussa ne noitapillitkin mainita?! Olin unohtanut koko ihanuuden.
Onneksi pelastus löytyy läheltä - löysin eilen kesän matkalta jääneen Pantteri Mix-pussin! (olin haudannut sen niin syvälle kaappiin, että olin kokonaan unohtanut sen, muuten se olisi ajat sitten kadonnut) Poikaystävälle en kerro mitään, se inhoaa (onneksi) salmiakkia, mutta ne hedelmäpantterit kyllä kelpaisivat. Aion kuitenkin olla itsekäs!
Vai eksoottinen - kuules salmiakkia ja kinkeriä täälläkin vedellään. Gingeriä tosin vähän eri muodossa (joka ruuassa siis, tuoreena tai purkista). Asiaan täytyy paneutua huolella, joudun kuitenkin käymään Eestin Herkuissa tänään, joten ongelmaa EI ole eikä tule *tsihih*, eksoottinen *muahahahaah*!
Pahoittelen julmuuttani! :D Itsekin olen kuolannut omia karkkikuviani tässä pari päivää, ja jouduin tekemään uuden postauksen etten koko ajan näkisi niitä nameja.. Nuo salmiakkipääkallot olisivat kyllä voineet päätyä minunkin pussiini. Hyvältä kuulostivat nuo inkiväärinamut!
Pitäiskö Jonkun huolehtia sulle salmaria jouluksi? Mites ameriikan posti suhtautuu jos paketissa on elintarvikkeita? Jos homma on jälkimmäiseltä osalta ongelmaton, mää voin sulle pökkästä paketin kaikista näistä hyvistä jutuista mitä olen saanut pari vuotta jo lukea!
Ja kontakti siis zepander gmailissa
Vastattu ;DDDD
Ne inkiväärijutskat ovat muuten ihania!!! Mie olen saanut niitä jostain tuliaisina ja olin ihan lovena! Mutta muuten mennään salmiakkilakritsi-linjalla.
Colibri, minä puolestani löysin itseensä ilmankosteutta runsaasti imeneen lakrisal-pötkön jämät keittiölaatikon pohjalta! Oli vähän säälittävä herkkuhetki jakaa seitsemän hapertunutta nappia Jänismiehen kanssa. Tuli ihan mieleen keltaista lunta nuoleskelevat porot :D
Polgalta löytyi odotetusti Viron serkkujen hämäriä namituksia. Kohukkeet kuulostavat jotenkin tosi kiehtovilta makeisilta. Kuohuvan ja kohun yhdistelmä, mmm.
Chi, inkiväärinamien ohjeita löytyy verkosta haulla Crystallized Ginger recipe. Noita reseptejä täytyy kokeilla, inkivääri on aivan ihanaa!
Zepa, olen ihan otettu ehdotuksestasi!
Olen painiskellut saman kysymyksen kanssa toisin päin, eli pitäisi saada selvitettyä useammankin eri tarvikkeen lähettämisen luvallisuus ja niihin vaadittavat tulliselvitykset.
Olen miettinyt postittuisiko täältä sinne teillepäin sujuvasti kissakirjallisuutta ja myös esim. uskaltaisinko lähettää täältä Polgalle tulevaksi kevääksi nitä kudzunsiemeniä vai seuraako siitä mahdollisesti viranomaisten natinoita.
Jouduin muuten tekemään selvityksen jopa Suomeen lähettämästäni käsikirjoituksesta 8-(
Noin näppituntumalta luulen, että tänne kyllä saa postittaa pienen karkkipaketin, mutta päällä on oltava se tulliselvitys. Pari pakettia, jotka ovat sisältäneet esim. villasukat ja hanskat on tullut sujuvasti Suomesta.
Mutta pistän yhteystiedot postiisi ja olen suunnattoman kiitollinen.
Tämäkin voisi lähettää jotakin sopivaa, kohukkeita ei (NE kyllä muussaantuvat ,D). Mutta jotakin muuta, jos on mielessä!
Suomikaupassahan ois kaikenlaista tarjolla teillekin päin, hinnat lienee aika kovat - vai?
Kiitos mailista, homma hanskautuu!
Jos sulla on kiire sen Amazonin kanssa niin sano vaan, mulla on kyllä mielessä yks semmonen. Mutta muuten ajattelin sanoa siitä vasta sitten kun olen saanut sulle paketin kasattua.
Lähetä kommentti