maanantaina, elokuuta 28, 2006

Hei pojat, kustaiskos muuntajaan?!

Tänään on taas niitä päiviä, kun huomaa vastaansa tulleen menneiden viikkojen kuluessa liian monta kumuloituvaa ärsytystapausta. Täytynee vähän kynsiä maailmaa, purra sitä ja puhdistaa sen jälkeen hampaiden välit.

En liene ainoa nainen tai ihminen maailmassa, joka silloin tällöin erityisesti miesten porskuttamista katsellessaan päätyy oikosulkuun ja epäilee vahvasti, että munalliset eivät kuulu samaan rotuun itsensä kanssa. Miehissä esiintyy nimittäin joitakin niin uskomattoman daijuja käyttäytymispiirteitä, että ihme kun evoluutio ei ole karsinut heitä kokonaan ja tehnyt naisista yksineuvoisia. Kirja Darwin Palkinnot 2 tiivistää tämän osuvasti iskulauseella: ”Miehet, sukupuolensa puolijauhoiset ja
toteaa että "Miehet kärsivät muita enemmän omasta luonteenlaadustaan ja luonnollisista taipumuksistaan."

En väitä, etteikö maailmassa olisi mitä luultavimmin fifty-sixty sekä naaraita että uroita joiden olisi syytä evoluution nimissä poistua geeniperimästä. Vastapainona puolestaan on ihania, älykkäitä, tunteellisia ja rakastamisen arvoisia miehiä ja naisia, jotka ovat sanoutuneet itse, - tai on kasvatettu irti sukupuoleensa ympätyistä pahimmista kiviriipoista (terkkuja vaan armaalleni Jänismiehelle ja niille mies- ja naisystävilleni, joista pidän juuri edellä mainitusta syystä). Huhutaan muuten, että kehityskelpoiset yksilöt voivat jopa luopua tyhmimmistä maneereistaan, kun heitä vain hakkaa tarpeeksi kauan päähän perustelujen nuijalla.

Ennen kaikkea olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että miehillä ei ole mitään päteviä perusteita pitää itseään naisia kehittyneempinä olentoina. Miehet kuitenkin katsovat naisia yllättävän usein alaspäin, siitä huolimatta että se pohjattomimman idiotismin vaakakuppi tuntuu täysin objektiivisesti kallistuvan alaspäin nimenomaan killuttimia jalkovälissään kantavien yksilöiden painosta. Kuten DP2:ssa todetaan: ”Kaiken takana on nainen, paitsi Darwinin palkintojen.” Ottakaa miehet tämä siis ansaittuna kritiikkinä.

En kuitenkaan missään nimessä halua yleistää, vaan nimenomaan keskustella itsessäni ja varmasti monessa muussakin kiukkua herättävästä ilmiöistä. Tehdä alustavan diagnoosin kummallisesti oireilevasta, eritoten miehiä vaivaavasta mystisestä sairaudesta. Ne jotka hiukankin tunnistavat sairauden oireita itsessään, voisivat hiukan miettiä asioita. Muut pöpöttömät, viattomat ja syyttömät voivat ottaa tekstini huumorilla ja viihteenä.

SAMMAKKOSYNDROOMA

Aluksi on syytä ottaa esille eräs alkeellisemmista, typerimmistä ja tuhoisimmista maskuliiniseksi ymmärretyistä käyttäytymisen piirteistä. Ikäviin seuraamuksiin johtava uhoaminen ja näyttämisen halu sekä typerien riskien ottaminenhan on lähes miesten yksinoikeus. Nythän ei siis puhuta jännittävien, huolella suunniteltujen riskejä sisältävien asioiden tekemisestä vaan aivovammaisuutta hipovista päähänpistoista tyyliin: "Hei pojat, kustaiskos tuohon muuntajaan? Ette muuten varmaan uskalla, nössöt!" En myöskään halveksi tässä elämän jatkumisen ja kehittymisen kannalta edullisia innovaatioita, jotka ovat vaatineet tai vaativat jotain uhkarohkeaa tempausta tai toimintaa, jonka riskejä on vaikeaa etukäteen kartoittaa. Nauran sen sijaan niille luolamiehille, jotka vielä jousen ja nuolen keksimisen jälkeenkin päättävät lähteä testaamaan josko sylipaini olisi sittenkin tehokkaampi tapa kaataa luolakarhu.

Tämänkin päivän Iltalehden kannessa toitotettiin miehestä, joka humalaisessa uhossaan hyppäsi sillalta ja hukkui. Moneskohan kerta tänä kesänä? Huusin ääneen, että ei helvetti taas. MITEN TURHA KUOLEMA. Huomautus siitä, että kaverit ovat surusta shokissa sattui vielä kipeämmin. Iltasanomien kannessa taas kerrotaan että hurjasti kaahannut vesiskootteri törmäsi veneeseen jossa ollut poika hukkui. Aivan kauheata ja NIIN TURHAA! Skootterin ratissa ei taatusti ollut nainen.

Montakohan mielipuolista kertaa olen itse saanut katsella sitä, kun miesten sammakkopullistelu, oman erinomaisuuden todistelu ja vauhtihulluus ovat syrjäyttäneet terveen järjen. Totta kai pitää mennä uimaan isoihin aaltoihin, joissa muut eivät uskalla uida ja joista on vieläpä erikseen varoitettu. Ne jotka eivät halua, ovat tietenkin munattomia nyynelöitä. Totta kai on ihan pakko vetää leukoja parvekkeelta roikkuen tai peräti hypätä sieltä parvekkeelta alas vain todistellakseen että on mies ja uskaltaa. Totta kai pitää uida kännissä vastarannalle vaikka vesi on kylmää ja kangistaa kaiken muun paitsi kolmannen jalan jo parin kymmenen metrin jälkeen. Totta kai pitää vetää viinaa viisi kertaa enemmän kuin toiset ja saada alkoholimyrkytys tai sammua hankeen. Totta kai täytyy kaahata autolla lujempaa kuin toiset, olla käyttämättä turvavyötä ja uhmata kuolemaa piirun verran enemmän kuin toiset. Vähintään vetää röökiä, että osoittaisi elävänsä vaarallisesti. Sehän se vasta on oikeaa, täyttä elämää. Miehen elämää.

Järjen käyttö tai harkinta ei luonnollisesti ole useiden miesten osalta tarpeellista kun he ovat luonnostaan niin hyviä. Mahtava mies voi tietenkin hypätä vieraalta laiturilta, sillalta tai kalliolta pää edellä veteen, toisin kuin elämän realiteetteihin ja fysiikan lakeihin nöyrällä kunnioituksella suhtautuva nainen. Ne ovat ivanteon kohteeksi joutuvia kuohilaita, homoja ja ämmiä, jotka kuuntelevat varoituksia tai punnitsevat ja tarkistavat etukäteen onko jossain tempauksessa mahdollisia turhia riskejä.

Harvaa miestä kiinnostaa pätkääkään se, miten "mukavaa" heidän läheistensä tai ulkopuolisten on katsella öyhötystä peläten, soittaa ambulansseja, naarata heidän ruumiitaan, kaapia heidän jäännöksiään asfaltista tai katsoa voimattomina kun he kuolevat pelkkää omaa tyhmyyttään tai varomattomuuttaan. Ketkähän muuten saavat kantaa vastuun tempuissaan vammautuneista sankareista lopun elämän ajan, jos huonosti käy? Miehiä varmaan hämmästyttäisi, jos heille valkenisi että naiset eivät suinkaan katsele heidän salto mortalejaan silmät ihastuksesta soikeina vaan lähinnä tuhahdellen "xtus, mikä ääliö!"

WOLWERINISMI


Jokainenhan tietää senkin, että kun huonosti käy, tosi miehet eivät tietenkään käy lääkärissä, jos he eivät sinne epähuomiossa joudu tajuttomana tai muiden väkisin viemänä. Eivät tietenkään, koska he ovat luonnonoikkuja ja wolwerineja, jotka paranevat itsekseen mistä tahansa keuhkokupasta, jäsenen poikki menosta, ebolasta tai kuoliosta. Lääkärit ja lääkkeet ovat naisia ja lapsia varten.

Lähipiirissäni on yksi aivan fantastinen havaintoesimerkki tästä ajattelutavasta, oikea vanhan ajan luupäinen maalaispässi. Häntä ei saa sairaalaan, ennen kuin hän oksentaa verta ja kaatuu lattialle tajuttomana. Karjanhoidossa aiheutunut useamman kylkiluun murtuma ei ole mikään syy pitää sairaslomaa, ei myöskään liukastuessa katkennut solisluu. Monta viikkoa kestävä flunssa ja kuume eivät vaadi hoitoa. Homepölykeuhko piti katsoa viimeiseen asti, vähän ylikin. Sydäninfarkti ei ole mikään hyvä syy olla syömättä monta kertaa viikossa lenkkimakkaraa. Kolesteroli on naurettava mielikuvitusolento. Lääkärit eivät tiedä mitään. Sormesta vuoltu palanen, joka takia sormi alkoi mädäntyä mukavaa tahtia, ei ollut tarpeeksi hyvä syy syödä antibiootteja. Jne. Ja vaimo tietenkin hoitaa ja myötäkärsii. Valitettavasti tämä on myös periytyvää.

LAINKUULEMATTOMUUS

Miestenhän ei tietenkään tarvitse noudattaa mitään liikennesääntöjä, eikä sen puoleen muitakaan lakeja. Ylinopeus on jokamiehen oikeus ja mitä uhkarohkeampia ohituksia liikenteessä teet, sen kovempi sälli olet. Riskikäyttäytyminen liikenteessä on miehen nautinto ja yksinoikeus. Jos joku muu miehen mielestä käyttäytyy "väärin" liikenteessä, häntä on syytä rangaista jollakin huikean vaaratilanteen aiheuttamalla tempulla, että varmasti oppii. Kuolema on pieni hinta siitä riemusta, että on oikeassa.

Sakkojen saaminen on huumorijuttu, jolla naureskellaan. Vain tyhmät käyttävät turvavöitä, tosimies ei vyötä itseään kuin pakon edessä. Jarrutonta autoa ei tietenkään viitsi korjata, kun on käsijarrukin olemassa. Moottoripyörällä pitää ajaa niin lujaa, että varmasti jonain päivänä joku pääsee kokeilemaan miten mukavaa on kaapia ihmisen jäänteitä rekan puskurista.

Muista laeista esimerkiksi lähestymiskiellot tai ihmisoikeudet ylipäätäänkään eivät pahimpia mieslatuskapäitä kiinnosta. Naisia pitää heidän mielestään vainota, kiusata ja hakata jos naiset eivät alistu heidän tahtoonsa. Kitinä, ymmärryksen kerjääminen ja selittely alkavat sitten siinä vaiheessa, kun rikkomuksista jäädään kiinni. Siihen asti täytyy tietenkin kokeilla rajojaan, kuin käytöshäiriöinen, uhmaikäinen lapsi jollaisiksi nämä miehet ovat useimmiten jääneetkin.

TODELLISUUSPAKOISUUS


Pelaaminen ja pelaamisen katsominen ovat monien miesten mielestä maailman tärkeimpiä asioita. Fakkiutunut pelaaminen ajaa kirkkaasti muiden asioiden edelle. Pelaaminen (tarkoitan tässä lähinnä tietokonepelejä, en niinkään fyysistä urheilua joka on itsessään enimmäkseen hyvä asia) on miesten mielestä sosiaalista ja kehittävää toimintaa, vaikka monesti se nimenomaan korostaa ja alleviivaa yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä. Miten ottaa todesta mies, joka mieluummin pelaa jotain typerää räiskintäpeliä, kuin vaikkapa puhuu kanssasi? Miten ottaa todesta mies, joka viettää aikaa mieluummin pelin kuin ihmisten kanssa?

Elokuvassa FC Venus oli loistava repliikki (muistivaralla kirjoitettu) tähän liittyen:
Mies: Miksi te naiset haluatte kieltää miehiltänne jotain sellaista, jota he rakastavat yli kaiken.
Nainen: Pelaaminen ei todellakaan ole se, mitä miesten tulisi rakastaa yli kaiken.

NIINPÄ!

Miten elää sellaisen miehen kanssa, joka asettaa toistuvasti pelaamisen huomattavasti tärkeämpien yhteisen ajanvieton, seksin, ihmissuhteiden, sosiaalisten velvollisuuksien jne. edelle, eikä hartaista pyynnöistä huolimatta tee narkomanialleen mitään. Mielestäni ei mitenkään. (Onneksi rakkaani Jänismies on jo aikaa sitten tajunnut ILMAN minun pyyntöänikin olla asentamatta kotikoneelle pelejä, joihin kuulemma joka tapauksessa koukkuuntuisi.) Voiko uskoa kirkkain silmin, jos mies sanoo häiritsemäsi pelaamisen lomassa, että totta kai mä rakastan sua ja kääntyy saman tien niska kyyryssä jatkamaan raivokkaasti örkkien tappamista. Ei taitaisi ainakaan minulle mennä läpi. Eikö siinä ole jotain mätää? Mitä muuten ajattelisitte naisesta, joka laiminlöisi vaikkapa vauvansa imettämisen siksi että pelaa. Pitäisitte todennäköisesti sairaana.

Miten myöskään ottaa vakavasti mies, joka seuraa hysteerisenä kirkuen sitä kun muut miehet sörkkivät televisioruudussa tikulla kiekkoa laidasta toiseen tai pörräävät ympyrää autoilla, potkivat palloa tai hakkaavat toisiaan kun käämi kärähtää. Tässä minulla on aivan ekstrasuuria vaikeuksia, lähes ylitsepääsemättömiä. Urheilua pakonomaisesti tuijottava mies asettaa ainakin minun mielestäni uskottavuutensa hyvin kyseenalaiseksi. Voisin jopa sanoa, että pisteet silmissäni laskevat ankarasti. Itse urheileminen (joksi en formulaa laske) on monessa määrin kehittävää ja terveellistäkin, mutta jatkuva fanaattinen perse tanassa television katsominen ja sille mylviminen ovat mielestäni aivan sama juttu kuin oman elämänsä ihmissuhteiden korvaaminen Kauniilla ja Rohkeilla. Sitä paitsi vihaan ADHD-urheiluselostajien hyeenamaista molotusta, jota kukaan täysijärkinen ei voine kuunnella saamatta verenpurkaumia päähänsä.

KAIKKIVOIPUUS


Miehillähän on toki maailma on aina hanskassa, mutta hanska useinkin hukassa tai naulassa. Neuvoja ei kysytä vahingossakaan. Mieluummin ajetaan vaikka viisisataa kilometriä harhaan tai posautetaan koko kaupungin sähköverkko pimeäksi, kuin kysytään neuvoa joltakulta joka tietää. Amatöörit miehet uskovat hämmästyttävän usein tietävänsä ja osaavansa jotain paremmin kuin samassa asiassa ammattitaidon omaavat naiset. Vaikka olisivat tässä naisen täysin haltsaamassa jutussa täysin tumppuja. Miehen huonosti tekemä asia on aina kunnialla tehty ja sitä katsotaan sormien lävitse, vaikka se olisi kuinka juosten kustu. Mieluummin jätetään työ huonosti tehtynä, kun annetaan osaavan tehdä se oikein ja viimeisen päälle. Se riittää, että tehdään vähän sinne päin, vaikka myöhemmin laiminlyönnit kostautuvat moninkertaisina harmeina, laitteiden hajoamisena ja jälkien korjaamisena. Kaikkivoipuuden kuvitelma laittaa miehet tunkemaan sormensa sinne minne ne eivät todellakaan kuulu, jopa suoraan ampiaispesään.

KYSEENALAISTAMATTOMUUS

Jopa miesten huonot käyttäytymismallit arvotetaan röyhkeästi hyveellisemmiksi kuin naisten vastaavat. Erään ystäväni kanssa tuli jälleen kerran puhetta tästä kaikkien tuntemasta kliseestä, jonka mukaan naiset ovat toistensa pahimpia vihollisia ja kykenemättömiä yhteistoimintaan. Naiset puukottelevat toisiaan selkään, kieroilevat ja puhuvat pahaa toisistaan minkä ennättävät. Niin kuin monesti tekevätkin, itseni mukaan lukien. Tähän rinnalle tuotiin klisee suoraselkäisistä miehistä, jotka ovat keskenään ihan toista maata: AINA NIIN puhtoisen rehtejä, avoimia ja suoria. Asetelma on niin naurettava, että piti hieman harjoittaa myytinmurtamista.

Miesten ongelmiensa selvittäminen toisiaan turpaan vetämällä, tappamalla tai sotimalla ei liene millään tavoin hyväksyttävämpää tai suorempaa kuin naisten pahan puhuminen. Väite miehisestä reiluudesta tai fair playsta on myös täysin tuulesta temmattu. Katsokaahan joskus huviksenne hävinnyttä miestä. Etenkin hänen silmiään. Raivoa ja kostonhimoa niiden pohjalla. Miehet vihaavat toisiaan hillittömästi niillä hetkillä, kun häviävät pelissä, voimankoitoksissa tai missä tahansa pätemisessä. Haluaisivat suorastaan tappaa. Kosto järjestetään "reilusti" joko samantien tai viimeistään seuraavassa pelissä taklaamalla, tönimällä. Erään ranskalaisen palloilijan "rehti" tapa hoitaa välienselvittely suoralla tavalla lienee oivallinen esimerkki. Kuinkahan monen mielestä suunsoiton lopettaminen nyrkillä tai tässä tapauksessa ironisesti "päätään käyttämällä" on sivistynyttä käytöstä?

ONKO NÄIDEN IANKAIKKISTEN MIESJUTTUJEN JANKKAAMISESTA SITTEN MITÄÄN HYÖTYÄ?

No niin. Tässä välissä kävin salilla purkamassa päivän pahimpia höyryjä ja olen valmis myöntämään, että esille tuomani ilmiöt ovat kärjistyksiä, mutta ehdottomasti hyvin yleisiä eritoten miesten keskuudessa. Ne aiheuttavat paljon pahaa ja surua. En tiedä, kuka niille antaa hiljaisen hyväksyntänsä kun ne eivät tunnu maailmasta vähenevän vaikka sivistyksen määrän luulisi kasvavan. Kritiikkini lienee hyttysen ininää, mutta joskus sekin kuullaan ja hyttynenkin voi päästä karkuun liiskaavaa kättä.

Jotenkin sitä vain haluaisi sanoa edes jotain, että erityisesti te pohjimmiltanne HYVÄT miesparat ette kuolisi typerän, patologisen temppuilunne takia, ajaisi ulos teiltä koska nopeusrajoitukset eivät teitä koske tai tuhoaisi ihmissuhteitanne joidenkin niin vähäarvoisten asioiden kuin pelien, urheiluruudun tai viinan takia. Menisitte lääkäriin, ennen kuin raavitte tuonpuoleisen portteja. Ennen kaikkea, välttäisitte tietoisesti aiheuttamasta pohjatonta surua ja murhetta niille naisille jotka teitä rakastavat. Monista tuollaisista käyttäytymismalleista väkisin kiinni pitämällä, suljette itsenne tärkeämpien ja antoisampien asioiden ulkopuolelle. Niitä välttämällä puolestaan saatte naisenne kunnioituksen, rakkauden ja palvonnan hopeatarjottimella.

Väkivallakoille, pedofiileille, ahdistelijoille, rattijuopoille ja kaikille muillekin paatuneille pahantekijöille sen sijaan on vain kunniaksi se, jos he poistavat vapaaehtoisesti itsensä maailmankartalta ja huonot ominaisuutensa geenialtaasta. Toivon mukaan vielä siten, että sivulliset eivät joudu siitä kärsimään. Heitä olisi melkein syytä mennä viikatteen heilahdettua ruumishuoneelle kädestä pitäen kiittämään.

21 kommenttia:

Zepa kirjoitti...

Niin totta joka sana - ei varsinaisesti mitään uutta, mutta olipa herkullisesti ja runsaalla kädellä koottu paketti :-))) Ja OLI TUNNETTA MUKANA jee!

kew kirjoitti...

Nooh, kyllä mä tunnistan naispuolisistakin olennoista noita samoja vikoja. Todellisuuspakoa, kilpailuhenkisyyttä, epäolennaisiin asioihin keskittymistä, egon pönkittämistä, kyseenalaistamattomuutta. Naiset vain tekevät ne eri tavalla, koska sosiaalinen normisto on lapsesta asti ohjannut siihen.

Mustavalkoistaminen on helppo, mutta ei kamalan fiksu tapa esittää ongelmia.
Olihan tätä hauska lukea.
(ainiin, olen itse nainen.)

Birdy kirjoitti...

Ei helvetti: ASIAA. Siis asiaa. Siis kertakaikkisen upea puheenvuoro korkealta saippualaatikolta ja isolla äänellä! Minä aplodeeraan vankasti!!!

/mek kirjoitti...

Täältä takavasemmalta Z:n linkin kautta ihmettelen vaan, että mitä ne tuollaiset miehet oikein on ja mistä kiven alta te niitä löydätte? (Niin ja miksi?)

Anonyymi kirjoitti...

Miehet eivät todellakaan kuvittele miesten olevan puhtoisen rehtejä. Ero on juuri siinä että miehet vihaavat ja hakkaavat ja vaikka mitä toisiaan siitä lähtien kun oppivat kävelemään. Naiset sen sijaan kuvittelevat naisten olevan puhtoisen rehtejä siihen saakka kun yhtenä kauniina päivänä todellisuus kaatuu päälle. Siitä seuraa sitten niin loppumattoman katkeraa ja inhottavaa akkaa ettei mitään rajaa.

Ta-Miit kirjoitti...

Niin, ei tässä tosiaan ole mitään uutta auringon alla, piti vain vähän päästää höyryjä kun kävi ärtymyksen aiheet patoutumaan liiaksi.

Että miksikö ja mistä noita miehiä löytyy? Jos tuntee paljon ihmisiä, niin taatusti löytyy jokaista mainitsemaani lajia ystävistä, ex-ja nykyisistä kumppaneista, sukulaisista, satunnaisista tutuista, harrastusten parista, työelämästä ja jos ei muuten, niin viimeistään lehtiuutisista.

Miksikö? No varmaan siksi, että miehet ovat yllättävän usein tuollaisia. En taitaisi pystyä kasaamaan kymmenen tuntemani miehen joukkoa ilman jotain noista piirteistä. Nyt heräsi muuten kiinnostus oikein olan takaa, että mistä /mek olet sitten löytänyt miehiä, joissa ei noita vikoja ole ollenkaan :) ? (Taijan heti viivana muuttaa sinne asumaan)

Juttuni ei perustu lainkaan mielikuvitukselle tai kärjistämiselle, vaan valitettavasti täysin tosille tapahtumille ja oikeasti olemassa oleville miehille. Yhtään en ole päästäni keksinyt tai liioitellut. Naiset harvemmin ovat näiden esille tuomieni piirteiden kantajia. Olen joutunut liian usein näkemään punaista katsellessani tai kuullessani miesten vaarantavan kännissä henkensä mitä mielikuvitusrikkaimilla tavoilla.

Menneenä viikonloppuna taas sain kauheat kilarit siitä kun huomasin muuten järkevän nuorimman veljeni suhtautuvan huolettomasti turvavyön käyttöön. Ja isä vielä kehtasi vahvistaa tätä idiotismia nauramalla, että ei täällä mitään poliiseja liiku aivan kuin turvavyötä käytettäisiin vain poliisien mieliksi ja sakkojen välttämiseksi...

Kuulin veljen myös liikkuvan sellaisen ihmisen kyydissä joka oli napsinut useampia ylinopeussakkoja niille vain naureskellen. Turpaan teki mieli lähteä vetämään ja saarna on taattu kunhan tuon ihmisen joskus tapaan.

Liikenne- ja muita laittomuuksia elämäntapanaan harrastavia miehiä voisin listata nimeltä aika montakin ja se olisi heille ihan oikein. Exän työkaveri muuten tuossa keväällä ajoi moottoripyörällä päin rekkaa ja exä näki hänen ruumiinsa työmatkalla. Oli kuulema riskejä ottava ja kavereidenkin mielestä taitoihin nähden aivan liian kovaa kaahaava mies.

Jääräpäinen lääkärissäkäymättömyys liittyy useisiin tuntemiini miehiin, pohjanoteerausta pitää hallussaan eräs vanhemmanpuoleinen sukulaismies, jota käytin esimerkkinä.

Pelaaminen puolestaan on joitakin kertoja muodostunut illanviettojen päätapahtumaksi, jolloin puolet ihmisistä ihmettelee kuoliaaksi pitkästyneenä miksi he ovat vaivautuneet paikalle katselemaan seiniä, kun pojat eivät tee muuta kuin pelaavat. Isot urheilutapahtumat puolestaan aiheuttavat niitä dissaavissa tyttöystävissä suorastaan pahoinvointia. Pelurit ja penkkiurheilijat voisivat mielestäni järjestää keskenään peli-iltoja ja säästää pelaamattomat turhalta ärtymykseltä.

Itse olen parisuhteessa sellaisen miehen kanssa, joka ei harrasta humalaisenakaan hulluntemppuja, käy lääkärissä jos on tarvetta, ei katso naisia alaspäin sekä ajaa maltillisesti ja noudattaa muutenkin lakia. Pidän häntä harvinaisena aarteena, oikein timanttina ja palvon ja rakastan häntä suunnattomasti. Tosin hänessä on itsekin tunnistamaansa pelinarkomaanin vikaa ja valitettava ripaus penkkiurheilijaa etenkin isojen kisojen aikaan, mutta ne pystyy kokonaisvaikutelman kannalta vielä kestämään.

Tekstini ei mielestäni ollut pelkästään mustavalkoinen, sillä korostan siinä että en todellakaan puhu kaikista miehistä tai siitä että jokainen mies olisi mainitsemani kaltainen. Listaamani ilmiöt vain tulevat aina uudelleen ja uudelleen vastaan, kun miehiä tarkkailee ja tuntuvat siksi niin raivostuttavan patologisilta.

Ehkä pitäisi kirjoittaa bloggaus myös naisista ja naisten huonoista puolista tasa-arvon vuoksi. Kyllä niitä lukuisia kaameita narttujakin on elämän varrella vastaan sattunut ja itseänikin on moiseksi haukuttu.

Ta-Miit kirjoitti...

Anonymousin kommenttiin: miksi sitten monet miehet selittävät minulle naama vakavana että kohtelevat kollektiivisesti toisiaan paremmin kuin naiset? En usko yhtään siihen, kuin en myöskään väitä että naiset olisivat sukupuolensa ansiosta viattomia ja puhtaita pulmusia. Harkitsen vakavasti seuraavaa bloggausta naisten helmasynneistä.

Ida kirjoitti...

Ihanaa lukemista.

Anonyymi kirjoitti...

Koska miehet pystyvät tiedostamaan vihaavansa eräitä miehiä, he kykenevät kohtelemaan kunnolla niitä joita eivät vihaa. Naiset sen sijaan pyöriskelvät tiedostamattomassa vihassa ja purkavat sen kaikkeen mikä liikkuu.

Ta-Miit kirjoitti...

Ei pidä paikkaansa ainakaan minun kohdallani, Anonymous. Esimerkiksi kun tiedostan vihaavani erästä tiettyä miestä, en peilaa tätä vihaani omaan mieheeni tai ystäviini, vaan vihaan avoimesti ja suoraan juuri sitä joka on vihani aiheuttanut.

Vihan ja ahdistelun kohteeksi jouduttuani en muuten valinnut vetäytymisen ja kaikkia miehiä sokeasti vihaavan katkeroitumisen tietä, vaikka se kovasti houkuttelikin. Sen sijaan annoin samalla mitalla takaisin ahdistelijalle niin että raikui. Juuri siten, kuin miehet toisilleen tekevät.

Sitäpaitsi jos peilaisin vihaani kehen sattuu, vihaisin aidosti kaikkia miehiä enkä eläisi tyytyväisenä yhden sellaisen kanssa.

Jos joskus vihaan jotain naista (tällä hetkellä en erityisemmin vihaa ketään naista, joitakin tosin kartan hyvästä syystä), en todellakaan kosta sitä esim. naispuolisille työtovereilleni, äidilleni tai naisystävilleni. Puhun kyllä pahaa ja raivoan selän takana tällaisessa tapauksessa, koska se on mielestäni turvallisempaa ja vähemmän tuhoavaa kuin suora hyökkäys tai turpiin vetäminen.

Ja vastapainoksi tiedän montakin miestä, jotka kostavat absurdisti ja sokeasti kenelle sattuu sen kun eivät saa tahtoaan läpi. Oletkos kuullut tapauksista, joissa mies siirtyy vahingoittamaan tai kiusaamaan naisen läheisiä, kun ei pääse tähän itseensä käsiksi. Siinä ei paljon selkeästä tiedostamisesta voi puhua.

Eivätkä miehet monesti todellakaan kohtele kunnolla edes niitä joita väittävät rakastavansa, ikävä kyllä. Eivät sen puoleen naisetkaan.

Maailma on ikävä ja kylmä paikka jossa on kiva omistaa lämmin huopa.

Anonyymi kirjoitti...

Itse katselen monia noista ongelmista lähinnä huvittuneena setä Darwinin moninaisista keinoista puhdistaa geenipoolia aina tarvittaessa. Aktiivista vitutusta ne herättävät vain kun ympäristö joutuu kärsimään (perheväkivalta, kaahailu, jälkien siivoaminen esim. typerän tempun takia pysyvästi neliraajahalvaantunutta hoivaamalla jne). Niin ja olen mies :-)

Erillisenä kommenttina, jotenkin jää aina huvittamaan jokseenkin ilmeinen yksipuolisuus kun kauhistellaan miesten tietokonepeli/urheilu/whatnot-riippuvuuksia. Missä ovat vähintään pari kertaa vuodessa Iltiksessä/IS:ssä toistuvat jeesustelut naisten saippuasarja-addiktiosta? Kuitenkin tuntuu siltä että kyllä jokaista peli/urheiluriippuvaista miestä kohtaan löytyy ainakin yksi nainen jonka on vaan iiiiihan pakko katsoa ensin kauniit ja rohkeat, sit kotikatu ja sit salkkarit ja sit Big Brother ja sit ja sit ja sit..:-)

Miss Foxy kirjoitti...

*poisti yöllisen kommentin*

Rebyk kirjoitti...

Kappas, minähän olenkin aika hyvä mies, koska mikään noista kuvauksista ei sovi kunnolla minuun. Toisaalta voi olla kyse siitä, että kun kärjistää tarpeeksi, kuvaus sopiikin enää aika harvaan kohteeseen, kärjet kun tuppaavat olemaan kapeita. Vähän kyllä jäi epäselväksi, oliko kirjoittaja mielestään kärjistänyt asioita (itse jutussa se myönnettiin, kommentissa kiellettiin).

miss foxy, kyllä niistä sukupuoliroolien muuttumisesta kärsivät ja saavat kriisejä sekä miehet että naiset. Yleensä perinteiden rikkomisesta huolehtivat naiset (ja miehet silloin, kun naiset keksivät, miten miesten pitäisi perinteitä rikkoa), ja miehet sitten koittavat sopeutua jotenkin tilanteeseen. Molemmat ovat hämmentyneitä, kun kummallakaan ei ole enää teollisen vallankumouksen jälkeen turvanaan sellaista roolia, johon olisi aina voinut lopulta turvautua.

Maatalouteen perustuneessa yhteiskunnassa roolit olivat selkeitä ja ehjiä kokonaisuuksia, mutta valinnanvapauden vuoksi kokonaisuuksista ei enää tulekaan niin ehjiä, vaan rooleissa on usein sisäisiä ristiriitaisuuksia. Naiset ahdistuvat, kun sekä perinteiden kunnioittamiseen että niiden rikkomiseen kannustetaan (vieläpä samojen perinteiden kunnioittamiseen ja rikkomiseen samassa yhteydessä), ja paletista pitäisi valita itselle sopivat perinteet rikottavaksi ja säilytettäviksi. Miehet ahdistuvat, kun eivät pysy perässä eikä mistään voi oikein olettaa eikä päätellä mitään. Pitäisikö tällä hetkellä olla äijä, pehmoisä, metroseksuaali vai mikä, että edes joku nainen olisi tyytyväinen, kun täysin omana itsenään saa aikaan vain valtavasti kitinää.

Älkää nyt ottako tätä sellaisena "ennen kaikki oli paremmin"-jaarituksena, sillä lähinnä pyydän huomioimaan, että vaikka muutos tapahtuisi hyvään suuntaan, muutosvaiheessa on omat hankaluutensa - sukupuolesta riippumatta.

Rebyk kirjoitti...

Palautanpa luettavaksi missfoxyn poistamasta kommentista sen osan, johon kirjoitin vastineen: miehet, naiset, en jotenkaan osaa ajatella näin...en myöskään tuntea suurta sääliä miesreppanoita kohtaan (paitsi yksilöinä) jotka ovat jo vuosikausia olleet ties missä kriisissä miehuutensa kanssa.

Birdy kirjoitti...

Niin, tässä pieni linkki
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200608285045101_uu.shtml

Birdy kirjoitti...

Jostain syystä ei näytä linkkiä loppuun asti:

linkki uutiseen

Miss Foxy kirjoitti...

rebyk onkin ollut huolellinen, mutta missä oma blogi??

Ta-Miit kirjoitti...

Siis kärjistämiseni on siinä, että puhun miehille ja naisille yleisistä piirteistä, vaikka en tunne kaikkia maailman miehiä ja naisia luonteenpiirteiltään, enkä ole tehnyt asiasta esim. väitöskirjaa.

Analyysini syntyi silti tuntemieni ja tietämieni ihmisten joukosta, eli siis perustuu tapauksille jotka ovat kaikki täyttä totta. Analyysini otanta on huomattavasti pienempi kuin jonkin hyväksyttävän tieteellisen tutkimuksen, mutta saa kuitenkin vastakaikua muiltakin ihmisiltä jotka ovat päätyneet samankaltaisiin havaintoihin. Siis koko maailman mittakaavassa taatusti kärjistämistä, tuntemieni ihmisten suhteen taas ei laisinkaan.

Rebyk kirjoitti...

Ta-Miit: OK, nyt selvisi.

miss foxy: Blogimerkinnät toimivat usein keskustelun aloituksena ja runkona sille, enkä koe, että minulla olisi tarpeeksi annettavaa ainakaan pitemmän päälle, jotta minun kannattaisi ryhtyä omaa blogia kirjoittamaan. Joskus kyllä kommenttini vähän venähtävät, mutta tuskin niistä kunnollista blogimerkintää saisi, koska ne on tarkoitettu alkuperäisen merkinnän yhteyteen.

Antti kirjoitti...

Tuon vuodatuksen luettuani on pakko sanoa että on aivan saatanan hienoa olla mies! En vaihtais pois. Mietittekö te näitä tyttö/poikajuttuja 24/7 ?

Ta-Miit kirjoitti...

Jos nuo ovat niitä juttuja joiden takia on mahtavaa olla mies, niin eipä käy kateeksi. Ehkä noita juttuja paranee miettiä kerran vuodessa, kun tuttujen miesten ja lehtien lööpeissä esiintyvien tosiäijien darwin awards -ominaisuudet kumuloituvat ja ylittävät ymmärryskynnyksen.