Wampus Cat

Kissoihin liittyvää folklorea tutkiessani törmäsin Tennesseestä peräisin olevaan kansantarinaan, jossa on kuvaus naisen metamorfoosista puumaksi. Tarina liittyy myös sukupuoliseen syrjintään ja sisältää moraalisen opetuksen, joka tarkemmin tulkittuna kääntyy ironisesti päälaelleen.

WAMPUS CAT

Tennesseessä kerrotaan legendaa Wampus-kissasta, joka alun perin oli kaunis intiaaninainen. Kissa tunnetaan myös cherokee-intiaanien käyttämällä alkuperäisellä nimellä Ewah.

Naisen heimoon kuuluvat miehet olivat usein metsästysretkillään tai salaisissa kokontumisissaan, joissa he harjoittivat magiaa ja kertoivat toisilleen heimon pyhiä tarinoita. Naisten sen sijaan täytyi aina pysytellä kotosalla tai leirin läheisyydessä. He olivat reissuiltaan väsyneinä palaavien miesten palvelijoita, huoltojoukkoja ja tarpeiden tyydyttäjiä, joilta puuttuivat valta ja vapaus määrätä omasta elämästään. Miesten alistamien naisten elämä oli luonnollisesti tylsää ja tapahtumaköyhää. Kuka täysjärkinen ihminen muka nauttii siitä, että joutuu puurtamaan kotileirissä mielenkiinnottomien rutiinien parissa, kun kumppani viilettää seikkailuissaan maailmalla?

Eräs heimon naisista ei halunnut tyytyä ankeaan osaansa. Hän oli rohkea ja utelias sekä janosi jännittäviä elämänkokemuksia, joita miehet soivat itselleen auliisti. Hän halusi nähdä ja tietää, mitä naisten selkien takana salassa puuhasteltiin.

Eräänä yönä nainen kietoutui omistamaansa puuman nahkaan ja seurasi metsästysretkilleen lähtevää miestään pimeään metsään. Kivien takana piileskellen hän jäljitti metsässä kokoontuvat heimon miehet ja jäi katselemaan sekä kuuntelemaan, kun nämä harjoittivat salaisia menojaan nuotioiden loisteessa. Nämä miesten kertomat tarinat ja maagiset riitit olivat heimon lain mukaan ankarasti kiellettyjä naisilta.

Miesten salaisuuksia vakoileva nainen kuitenkin huomattiin, otettiin kiinni ja tuotiin tuomittavaksi. Heimon poppamies rankaisi sääntöjen rikkojaa kietomalla tämän tiukasti puumantaljaansa ja muuttamalla hänet pelottavaksi hirviöksi: puoliksi naiseksi ja puoliksi puumaksi. Nainen karkotettiin ja kirottiin vaeltamaan ikuisesti vuorilla. Kerrotaan, että vielä tänäkin päivänä Ewah liikkuu samoilla seuduilla öisin ja ulvoo yksinäisyyttään kammottavalla äänellä, koska haluaisi palata takaisin ihmiseksi kaltaistensa joukkoon.

Seudulla kerrotaan lukuisia tarinoita, joissa jonkun väitetään kohdanneen Ewahin silmästä silmään. Eräskin mies oli yöllä koiransa kanssa metsästämässä. Kulkiessaan polulla hän yhtäkkiä haistoi pelottavan voimakkaan eläimen löyhkän lähellään. Samalla hetkellä hän kuuli kauhean, ulvovan äänen takaansa ja pudotti pelästyksissään aseensa maahan. Kääntyessään hän huomasi tuijottavansa valtavan suuriin, keltaisena hehkuviin silmiin. Olennolla oli pitkät, terävät hampaat ja sen suusta valui kuolaa. Se näytti hieman puumalta, mutta käveli kahdella jalalla kuten ihmiset. Se oli Ewah eli Wampus-kissa.

Olento ulvaisi uudelleen ja sen ääni oli niin kammottava, että miehen nahka oli kääntyä kauhusta nurin. Pelosta rääkäisten mies lähti pakoon ja juoksi metsän halki Ewah kannoillaan. Hän juoksi henkensä edestä lähellä asuvan ystävänsä talolle ja ryntäsi viime hetkellä sisään. Ystävä sai paiskattua talon oven kiinni juuri ja juuri kohti ryntäävän pedon nenän edestä. Ewah raapi ovea raivokkaasti ja ryntäsi koko painollaan sitä vasten.

Miehen ystävä nouti kiireen vilkkaa raamattunsa ja alkoi sopottaa kovaan ääneen psalmeja. Kuullessaan pyhiä sanoja, Ewah lopetti vähä kerrassaan hyökkäyksensä (varmaankin kyllästyi moiseen höpötykseen), huusi ilmoille hurjan turhautumisensa ja katosi metsän uumeniin.

Haavan lehden lailla tärisevä mies vietti lopun yötä ystävänsä luona. Kun hän päivän koittaessa palasi kotiinsa, hän löysi koiransa ladosta piileskelemästä. Koira vapisi ja uikutti, mutta oli vahingoittumaton.

Tämän jälkeen mies ei enää koskaan uskaltanut metsästää pimeän aikaan.


**********************************************************************************

Tarinan moraalinen opetushan on aikoinaan ollut tietenkin se, että naisten ei pidä työntää nenäänsä miesten juttuihin, vaan pysyä kuuliaisesti lestissään. Jos nainen ei tottele, "viisaat" miehet tekevät hänestä hirviö, joka karkotetaan yhteisöstä. Tarinasta on kuitenkin mahdollista tehdä dekonstruktiivinen analyysi, joka paljastaa perinteisen tulkinnan varjoon jätetyt ja piilotetut merkitykset.

Kun miehet sulkevat naiset yhteisön kannalta olennaisen vallankäytön, tiedon ja vapauden ulkopuolelle, he samalla syyllistyivät naisten orjuuttamiseen ja hyväksikäyttöön. Todella alhaisiin synteihin, joille ihmisrotu on erityisen perso. Alistaminen ja rajoittaminen ovat kuitenkin vaarallisia keinoja. Aina ennen pitkää joku yhteisön jäsen havahtuu kyseenalaistamaan keinotekoisen hierarkian sekä järjettömät säännöt.

Viisas intiaaninainen ei hyväksynyt valtaa pitävien miesten perusteettomia etuuksia ja nousi kapinaan niitä vastaan. Siitä huolimatta että riskeerasi niin tehden oman elämänsä. Hän hankki tietoa ja rikkoi sitä saadakseen rajansa, mutta sai maksaa siitä kalliisti kirotulla yksinäisyydellä.

Valtaa pitäville oli välttämätöntä sulkea kapinoija välittömästi yhteisön ulkopuolelle, sillä tiedonjano ja vapaudenkaipuu ovat tarttuvia "sairauksia" joita on vaikea estää tai parantaa. Maton alle lakaistut ongelmat eivät vain pysy ikuisesti piilossa, eivätkä vääryydetkään jää aina kostamatta. Tässä tarinassa miehet luulivat rankaisevansa onnistuneesti kapinoijaa, mutta loivatkin ymmärtämättömyyttään hirviön, josta tuli uhka heille itselleen.

Yö, jonka pimeydessä Ewah vaeltaa, ei ollut sen jälkeen enää metsästäjien vallassa. Yön valta oli siirtynyt naiselle, joka haki hyvitystä ja sai ulvonnallaan miehet kauhusta järjiltään. Raamatun siteeraaminen ja muut vastaavat aikuisten sadut saattavat pitää Ewahin hieman loitompana miesten linnakkeiden nurkilta, mutta puumanainen tassutteleekin pimeässä metsässä odottamassa, että joku varomaton metsästäjä eksyy sen reviirille. Silloin hän iskee ja repii sydämen miehen rinnasta, jos kiinni saa. Moni mies tiennee, miltä se tuntuu?

Tarinassa on vinha moraliteetti. Sitä saa, mitä tilaa ja niin makaa kuin petaa. Miesten jotka haluavat hallita naisia ja pitää naiset poissa metsältä tai mistä tahansa väkisin omimiltaan elämänalueilta, kannattaisi miettiä seurauksia kahdesti. Naiset, jotka pakotetaan enemmän tai vähemmän väkisin luopumaan uteliaalle ihmiselle luonnollisesta elämästä, kokemuksista ja toiminnasta, saattavat hyvinkin muuttua hirviöiksi, joita miehet saavat sitten pelätä niin että housun puntit tutisevat ja kivekset kurtistuvat kauhusta rusinoiksi.

Huomattavasti järkevämpää ja mukavampaa miestenkin kannalta olisi avoin kumppanuus, joka sallii naisten osallistumisen niin metsästämiseen kuin vallan käyttöönkin omien taipumustensa mukaan. Ehkä naisillakin olisi silloin enemmän motivaatiota käyttää mieheen pehmeitä huuliaan torahampaiden sijasta.

Miesjoukoista kuuluvasta jos jonkinmoisesta julkisesta kitinästä, kauhistelusta ja nyyhkeestä päätellen hirviöitä on kuitenkin päässyt syntymään. En tarjoa nenäliinaa tai lohduttavaa olkapäätä, vaan mieluumminkin peiliä.