torstaina, elokuuta 31, 2006

Ettemme vaan unohtaisi olevamme susirumia

Lehdissä ollaan huolestuneita nuorten miesten fyysisestä kunnosta, ryyppäämisestä ja syrjäytymisestä. Siitä onkin syytä olla HYVIN huolissaan. Rapakunto ja elämänhallinnan menettäminen johtavat moniin muihin ikäviin asioihin, kuten terveydenhuollon kuormittamiseen ja rötöstelyyn. Miesten degeneraation sallimisesta ei ole kenellekään hyötyä.

Mutta mistäs naisten kohdalla jälleen kerran ollaan huolissaan? Siitäkö, että tuplataakkaa kantavat naiset kuukahtavat ja masentuvat, sairaat kauneusihanteet tappavat viattomia nuoria neitoja tai että rapakunto ja elämänhallinnan menetys ovat myös naisten ongelmia.

Ehei. Ei tietenkään, vaan siitä että me suomalaiset naiset emme töhri tarpeeksi turpavärkkiämme huulipunilla ja muilla maaleilla, emmekä keskimäärin suostu linkuttamaan jalat verillä, vaivaisenluut parkuen ja nivelsiteet riekaleina korkokengissä. Voi kauhistus! Kuulen jo kuinka maailman taloudelle niin tärkeät huulipunafirmat romahtelevat ja korkokenkäimperiumit luhistuvat meidän takiamme. Ja siitä olemme vastuussa me, susirumat suomalaisnaiset. Hyi meitä!

Naisen kauneus sitä ja naisen kauneus tätä. Jos et ole kaunis, saat tehdä viisi prosenttia enemmän töitä jos ylipäätäänkään edes töitä saat. Jos olet kaunis, uskottavuuden saavuttaminen on vaikeampaa. Ja jaaritijaa. Milläänkö muulla ei ole loppujen lopuksi väliä kuin ulkonäöllä?

Jälleen kerran, oi jälleen kerran me suomalaiset naiset saamme nauttia "ansaitsemastamme" ulkonäön ruoskinnasta. Taas jälleen yksi töhrynaamainen, vinkulaiha ja itseään ilmeisesti jonain kauneusstandardina pitävä muijankutale haukkuu hieman palstatilaa saatuaan maannnaisensa ulkokuoren suhteen maan rakoon, niin että kettupuuhka tutisee.

Tätä kummajaisnaamaista korkokenkäfriikkiä ei huoleta mikään muu suomalaisessa naiseudessa, kuin se että naiset leikkaavat tukkansa lyhyiksi ja käyttävät silmälaseja sekä läskipohjakenkiä. Ja näyttävät miehiltä, jonka takia miehet hakevat kohta laumoittain vaimoja naapurimaista. Ei mikään muu häntä huoleta. Ei esimerkiksi mikään naisille ominainen vääristynyt käyttäytymismalli, kuten ulkonäköorjuus tai syömishäiriöt. Eikö olekin traagista! Eikö pitäisi jo kutsua koolle naisten ulkonäön kohentamiseen vakavasti paneutuva komitea!

Rehellisesti sanottuna, haistakoot suomalaisnaisia jatkuvasti halventavat muotiämmät hanuria. Jos ruvetaan miettimään, mitä asioita naisten pitäisi keskimäärin itsessään korjata, niin meikki ja korkokengät ovat tärkeydeltään ja merkitykseltään niin vähäpätöisiä ja niin häntäpäässä listalla, etten näe niitä listan lopusta vaikka kiikareita käyttäisin. Niin, että lopettakaa kauneusfasistit se paskan jauhaminen ja sen muillekin syöttäminen. Aito kauneus ei löydy teidän jalanjäljistänne!

Ei minusta eikä kenestäkään muustakaan tule parempaa ihmistä, vaikka dippaisimme nuppimme päivittäin Blascoa sisältävään ämpäriin tai nukkuisimme yötkin kahdentoista sentin stilettikorot jalassa. Jos jotkut miehet löytävät meikkaavampia, korkeakorkoisempia ja siten mieluisampia naisia ulkomailta, sehän on meille vain eduksi. Loistavaa, jippii, ihanaa kun häivytte meitä kiusaamasta! Hastalavista ja Adios vaan, moisillehan pitäisi melkein antaa alennusta matkalipuista. Fiksut naiset eivät nimittäin koske pelkkiä kuoria jahtaavia ukkoja pitkällä tikullakaan. He haluavat miehen olevan kiinnostuneita jostain muustakin kuin omistamastaan meikkilaukusta tai kengänmerkistä.

Vaan tuohon suominainen-rumanainen-määkimiseen alan olla kyllästynyt toden teolla. Ja siihen törkeään valheeseen, että kauneus on kiinni töhnistä, jotka ihollesi levität tai vaatteista jotka päällesi puet.

Minulla on loistava ehdotus. Ruvetaan kakuttamaan näitä valheitaan levitteleviä ilkimyksiä. Joka kerta kun joku typerä mallilammas määkii, että me suomalaiset naiset olemme niin hirvittävän rumia ja pukeudumme huonosti, otetaan tehtäväksemme osallistua joihinkin hänen tähdittämiinsä ryysykinkereihin ja järjestetään pieni yllätys. Losautetaan heidän itsetyytyväisiin nyrpeisiin ja pilalle hemmoteltuihin naamoihinsa kuohukermainen kakku niin että roiskuu. Eikö olisikin mukavaa? Minusta ainakin.

Kysytään sen jälkeen heiltä herttaisesti että tuntuuko nyt kauniilta? Ai miten niin ei tunnu, vaikka teillä on sentin paksuudelta huulipunaa ja jopa korkokengät jalassa. Höh, oottekos työ narranneet meitä?

Ai niin. Ja en ole itse susi- enkä edes karhuruma. Eli se ei ole se syy, miksi tämä kissa älähtää.

16 kommenttia:

Birdy kirjoitti...

Kuule, mitäs jos tehdään silleen, että mä vaan linkitän omat sivuni sun sivuihin ja sä sitte kirjoitat? Mua alkaa pelottaa, miten samoja teemoja me pohditaan *samaan aikaan*, uh! :-DDDD

Loistava kirjoitus, taas ja taas ja taas!

Ta-Miit kirjoitti...

Sinun uraauurtavia jalanjälkiäsi pitkinhän minä tässä astelen, Birdy :) Olen iät ja ajat blogiasi seurattuani ajatellut ihaillen ja kateellisena, että sinä se sitten osaat kirjoittaa hemmetti soikoon justiinsa niitä juttuja joita haluaisin itsekin ilmoille saattaa.

Itse en vaan osaa jäsennellä tekstejäni tarpeeksi ja älähdellä tuoreesti, siis sillä tavalla kuin sinä teet. Sinun tekstisi ovat valmista kamaa kirjan kansien väliin, minulla jäävät usein äkäisen idun asteelle.

Kun omat tekstini läkähtyvät joka kantin selittelyyni ja toisaalta myös henkiseen nihilismiini, niin tulen silloin juomaan raikasta vettä sinun blogiisi :)

Ta-Miit kirjoitti...

Ja Birdy, tuo pehmentelystä kirjoittaminen:

http://www.uta.fi/~tlmihap/
celibacy/208.html

-oli muuten aiheellinen huomio sekä minun kohdallani, että yleisesti! Se syö ankarasti terää alkuperäiseltä viestiltä. Minusta on tullut vanhemmiten kauhea lällykkä, ihan kuin äkäpussikissastani Möröstä joka ensin puree ja sitten haluaa kuitenkin syliin :)

Jouduin tekstieni suhteen suorastaan skitsofreeniseen mielentilaan.

Yhtä aikaa olin ja olen tosissani älyttömän vihainen siitä mistä naisia ja miehiä haukun, kun noita älyvammaisuuksia joutuu tuon tuostakin kohtaamaan ja katselemaan. Ja ne latelemani hirveydet OVAT olemassa olevien ihmisien ominaisuuksia ja valitettavan totta!

Toisaalta taas ajauduin todella inhottaviin tunnontuskiin siitä että kirjoitan ensisijaisesti sukupuolittuneista negaatioista, vaikka tunnen kuitenkin suuremman joukon niitä ihmisiä jotka käyttäytyvät enimmäkseen hyvin ja rakastettavasti ja ansaitsevat tulla ylistetyksi.

Sitten kun on vielä niitä muuten rakastettavia ihmisiä, joissa on vaikkapa vain yksi noista DarwinAwards piirteistä niin... AAAARGH! Johan on sateenkaarisoppa.

Aivoni joutuivat nihilistiseen oikosulkuun. Onneksi sinä sait purettua umpikujaani omalla vedollasi.

Birdy kirjoitti...

Mä luulen, että nää on just näitä "klassisia": joskus törmään tilanteeseen, missä itse sanon/suhtaudun/asennoidun just jotenkin ääriperinteispiiloasennevammaisesti. Tajuan olevani itsekin sukupuoliroolittelun vanki ja uhri. Mutta siksi just tykkään näitä käännellä ja väännellä (erityisesti pohtia monista asioista ja tilanteista "entä jos tää olisikin ollu mies ja tää nainen, olisko mun ajatus/tunne eronnut nykyisestä ja miten ja miksi").

Huomasin yhtäkkiä tulevani vihaiseksi siitä, että pitäisi pehmentää äskensanottu - kääntyä kivaksi jälleen. Huomasin, että se on juuri se tapa, mitä odotetaan ja toisaalta tapa, jota on tottunut noudattamaan. Tällä kertaa kieltäydyin. Skitsofreenista ja jakomielipuolistahan tämä elämä usein on, että sikäli korkeaa vitosta vaan, Ta-Miit!:-))

Birdy kirjoitti...

Ai niin ja kiitos kovasti noista kauniista kehuistasi tuossa. Mä menin niin shokkiin etten osannut edes sanoa mitään:-) Äkäisiä ituja ne mullakin usein ovat, jos ne vaikuttavat valmiilta, sitten mä olen hyvä feikkaamaan:DD

Vuoroin vieraissa raikkaan veden äärellä, jesh!

Zepa kirjoitti...

Plus että Saimi Nousiainen on miehen näköinen ja susiruma. Tää vaan ettei kokonaan exxytä pointista ;-)

Anonyymi kirjoitti...

No on kai siinä vähän vivahde-eroa jos joku Nousiainen ja Halonen/Ollila huolestuvat asioista. Vai meinaatko että Nousiaisen mielipiteillä Iltalehdessä on ihan tasavallan presidentin puheiden painoarvo?

Ja eiköhän niistä naistenkin lukuisista ja lukuisista ongelmista olla kirjoitettu vuositolkulla miesten ongelmia enemmän, kuten varmaan itsekin tiedät.

Ta-Miit kirjoitti...

En vain jaksa jatkuvasti kuunnella tuota suomalaisetnaisetonrumia -motkotusta, ilman ärähtämistä, kun se on ensinnäkin yleistävä valhe, toisekseen sitä mäkätystä tulee joka toisesta tuutista ja kolmanneksi se tähtää vain siihen, että naiset saataisiin narrattua käyttämään enemmän rahaa humpuukiin, joka ei ketään oikeasti kaunista.

Aikuiset, itsetunnoltaan eheät naiset voivat moisen mallikanan kotkotuksille nauraakin ja kuitata pyllynpyyhkeenä.

Jossain vaiheessa alkaa vain juuttua nauru kurkkuun, kun joka suunnasta koetetaan hysteerisesti syöttää samaa paskaa. Joka valitettavasti kostautuu ulkonäköön liittyvien neuroosien moninkertaistumisena, mikä on hyväksi vain harhoja myyvälle ulkonäköbisnekselle, ei naisille itselleen.

Polgara kirjoitti...

Peesaan ja tulen mukaan kakuttamaan! On itseäkin käynyt nuo jutut vidhuttamaan reippahasti, kuten myös tiettyjen työ"kavereiden" kommentit. Hienoa, nostit kissan pöydälle ,D

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän näistä naisille asetetuista ulkonäkövaatimuksista olla jauhettu jo vuodesta anno dazumal. Vakiokamaa. Eipä tartte mitään kissoja pöydälle nostaa.

Birdy kirjoitti...

Nythän tuo Nousiainen parkui Iltalehden lööpeissä ohjeita raskaana oleville naisille, joista ensimmäinen oli "älä liho!" ja kolmas "ole muodikas"...jesh.

spektrioe kirjoitti...

Musta taas on mielenkiintoista, että mallimisut, eli ulkonäöllään työtään tekevät, valittaa siitä, ettei muut näytä samalta, eli tee oman työnsä lisäksi hänenkin työtään. Tuskin hää kuitenkaan kovin monen näistä "miehennäköisistä" naisista työtä suostuisi itse tekemään siinä oman hommansa lisänä.

Miia kirjoitti...

Jopas on sähinää! Satuin tänne eka kerran. Pitää tulle toistekin. Ssssh!

Leppis kirjoitti...

Onhan näitä kaikenlaisia supernaisia. Yksikin kaverinkaveri oli julistanut ylpeänä, kuinka ei ollut raskautensa aikana lihonut, vaan jopa laihtunut useamman kilon! Lapsi oli kuulemma näyttänyt juuri niin aneemiselta kuin tuon perusteella saattoi kuvitellakin. Mutta ei oltu lihottu, ei.

Ta-Miit kirjoitti...

Spektrioe, erittäin hyvä pointti. Minäkin *saattaisin* meikata, jos minulle maksettaisiin siitä hyvin ja joku vielä ostaisi mulle ne hypoallergeeniset laatukosmetiikat. Mutta korkkareilla en suostuisi jalkojani pilaamaan, kyllä sitä vanhuuden varalle kertyy vaivoja ilman niitäkin.

Johannes Knektman kirjoitti...

Ta-Miit & Birdy: Vaikka olenkin monesta asiasta erimieltä kanssanne (Ta-Miitin tosin löysin vasta äskettäin Birdyn linkitysten kautta.), niin kirjoituksianne on ehdottoman hauskaa, viihdyttävää ja joskus ajatuksia herättävääkin lukea.

Tuli tuossa mieleeni, että monasti nämä miehet jotka kitisevät kuinka rumia suomalaiset naiset ovat, ovat samoja miehiä jotka ajavat kolareita suomen kesässä kun eivät huomaa edellä ajavaa autoa kuolatessaan kesä-asuun pukeutuneiden naisten perään. Ja he eivät näe mitään ristiriitaa lausuntojensa - suomalaiset naiset ovat rumia/Mistä nämä seksikkäät naiset ponnahtavat ilmoille keväällä - kanssa.

Anonyymi kirjoittaa:
"Ja eiköhän niistä naistenkin lukuisista ja lukuisista ongelmista olla kirjoitettu vuositolkulla miesten ongelmia enemmän, kuten varmaan itsekin tiedät."

Täh? Oletko lukenut klassikkoja? Enkä tarkoita Hotakaisen Klassikkoa - joka sekin on hyvä kirja. Miesten, varsinkin nuorten miesten, ongelmista on kirjoitettu kautta historian, joten etköhän ihan pikkuisen liioittele?

Toinen(?) anonyymi kirjoittaa:
"Eiköhän näistä naisille asetetuista ulkonäkövaatimuksista olla jauhettu jo vuodesta anno dazumal."

Totta sinällään, mutta onko se jauhaminen auttanut mitään? Minä toivon hartaasti, että noita ulkonäkövaatimuksia arvostellaan yhä enemmän, sillä nyt ne vaatimukset alkavat heijastella vaatimuksina miehillekin.(Kävin muuten luettuani Birdyn kirjan heti ostamassa mokkasiinityyppiset kengät, ovat muuten epämukavat ja aivan liian kevyet Docseihiin tottuneelle :)

Josko lakattaisiin asettamasta vaatimuksia ihmisten ulkonäölle? Minulle riittää se, että ihmiset pukevat edes jotain päälleen ja haisevat mahdollisimman vähäisessä määrin julkisissa tiloissa liikkuessaan. Juhlatilaisuudet ovatkin asia erikseen, mutta harvoinpa sitä saa kutsun Linnanjuhliin tai vastaaviin pippaloihin.