perjantaina, kesäkuuta 13, 2008

Alakerran lattari

Alakertamme uusi asukki paljastui kolumbialaiseksi ja hyvin sosiaaliseksi sellaiseksi. Perhekutsuja pitäessään hän nappasi meidät pihalta heti mukaan bileisiin ja syötti sekä juotti soikeaksi samalla kun tenttasi taustamme. Pääsimme kokeilemaan pitopöydän kolumbialaisia traditionaalisia makuja ja hyvää oli niin cuacamolet kuin pasteijatyyppiset nöttöset ja grillivartaatkin.

Heti kättelyssä muuten huomasin ratkaisevan eron näissä ei-amerikkalaisissa ulkomaalaisissa ja heidän huumorintajussaan. Vitsit menivät rennon luontevasti vyötärön alapuolelle ja mielipiteet eivät todellakaan olleet poliittisesti korrekteja. Esimerkiksi emäntä teki sikarinleikkurillaan napsautuseleen vieressä istuneen miehen housunetumuksen lähistöllä ja mies vaan nauraa räkätti, että se on niin pieni, ettet sinä sitä housuista löydä :)

Näiden tyyppien kanssa seurustellessa oli oikeasti helppoa hengittää, nehän tuntuivat ihan normaaleilta! Ja viinaa vajui ihan suomalaiskansalliseen tahtiin, tosin me poistuimme ennen suurempaa humalaa.

Tästä eespäin meidän ei tarvinne erityisemmin vahtia äänenkäyttöämme tai askeleitamme, kun valvomme myöhään aamuyöhön. Naapurimme ei nimittäin ole mikään hiljainen hissukka. Hän mm. kailotti tuossa yönä muutamana kavereidensa kanssa vapautuneesti ikkunamme alla maailmanparannusjuttuja noin kello viisi aamulla, kun itse puolestamme harkitsimme "aamu"puulle vetäytymistä.

Juuri nyt alakerrassa on semmoiset lattaritanssit menossa, että koko kämppä hytkyy iloisesti. Siellä soitetaan jotain kumeasti jyskävää rumpua ja lauletaan haikeita viisuja. Eipä tuo juurikaan haittaa niin kauan kunhan festarit eivät jatku koko viikkoa, eivätkä juhlijat kaada koko taloa.

8 kommenttia:

Zepander kirjoitti...

Jooei, ihan kiva niin kauan kuin on kivaa. Mutta jossain kohtaa muuttuu taatusti rasittavaksi...

shaoli kirjoitti...

Ajattelin heti ihan samaa kuin edellinen kommentoija eli saattaa tosiaan alkaa ärsyttämään viikon jälkeen. Toivotaan kuitenkin, että heepo olisi vain hyvällä tavalla iloinen ja sosiaalinen ja juhlatkin loppuu...

chi kirjoitti...

Hehe, aika hauskalta kuulostaa meno! Tai hauskalta ainakin, jos ei ole seuraavana päivänä töihin menossa ja on itse kemuissa mukana. Toivottavasti ette kuitenkaan jatkuvaa karibialaista bilekeskusta saaneet sinne... =)

On noi naapurit kyllä välillä ihania. Mä olen nyt varonut enää ripottelemasta vettä sen alakerran naapurin nurmikolle ja toistaiseksi naapurisopu on säilynyt...

Ta-Miit kirjoitti...

Nou hätä, rummutus loppui asiallisesti jo ennen iltakymmentä. Hauska nähdä vaihteeksi tuollaista letkeää eteläamerikkalaista meininkiä kontrastina kohtuullisen pidättyväisille (2 kaljaa illassa, baari kiinni puoli kaksi)jenkeille.

Meille passaa mainiosti kunhan pahin möykkä loppuu jonnekin 2-3 mennessä, kun on meidän normaali nukkumaanmenoaika.

Heh, nyt on itselläkin vähän parempi omatunto öisin myöhään valvoessa, kun ei tarvitse hirveämmin ääntään säädellä ja varpaillaan hissutella, peläten että valvottaa naapureita naristelemalla erittäin narisevaa lattiaa tai kolistemalla huonekaluja.

Chi, sun naapuri on kyllä ihan järkyttävä neuroottinen sekopää kuvauksesi perusteella. Laskeekohan se jokaisen hiekanmurun ja vesipisaran pihaltaan päivittäin... Olisi oikein kaataa kottikärryllinen multaa tuommoisen portaalle :D

chi kirjoitti...

Hehe kieltämättä houkutus jonkinlaiseen "hups, se oli vahinko"-tyyppiseen mullan viskaamiseen on aika suuri. Kuinkahan se on mahtanut pärjätä nyt, kun täällä on satanut muutamana päivänä ja hänen pihansa on _kastunut_ oikein luontoäidin toimesta.

Muuten, meillä on se i-pod edelleen... Sen voi kyl hakea koska vaan. Sillon ku me tultiin Suomeen niin siitä oli jotain soiteltu, mut ei ole siis sen jälkeen kuulunu.

Ta-Miit kirjoitti...

Chi, ääriniuhot naapurit ovat yksi maailman ärsyttävimpiä asioita. Sinun naapurillasi on kyllä varmasti joku neuroosi, ei kukaan ihan terve tuommoisesta nipota.

Mä pistin i-podityypille viestiä, että voi käydä noutamassa omansa. En tiedä, onko hänellä jotain pielessä, kun ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan.

shaoli kirjoitti...

Niuhoista naapureista myös ikäviä kokemuksia. Meidän yläkertaan kuului se, kun suljettiin vesihana ja hän raukka häiriintyi tästä. Siis kaiken muun lisäksi: mies puhui liian kovaäänisesti (olen ihan samaa mieltä, mutta minkäs sille mahtaa, että ääni on kehittynyt...), keittiön kaappeihin (meille ja meidän alakertaan) laitettiin pehmusteet, ettei ääni ovien sulkeutumisesta kuuluu niin lujaa. Kamalinta tietysti oli se, että meidän lapset leikkivät kolisevilla leluilla, huusivat ja itkivät.

Onneksi uudessa asunnossamme naapureillakin on elämä.

chi kirjoitti...

Shaoli, apua mikä naapuri! Kyllä tuollaisille voisi jo sanoa, että jos ei muiden ihmisten kanssa pysty asumaan, niin kannattaisi muuttaa omakotitaloon.