Paistoin illankorvassa kanelilta tuoksuvan omenapiirakan lähtötunnelman nostattamiseksi. Huomenna haukkaan ensimmäisen suupalan vähän Isommasta Omenasta.
Nyt on vielä minimalistinen viikon matkakamppeitten pakkaus tekemättä. Pakko, siis aivan pakko saada kaikki sullottua yhteen naftiin laukkuun. Hypin vaikka päällä, mutta enempää en ota. Aamulla varhain möngin bussiin ja köröttelen New Yorkiin. Vaikka vastahan sieltä nelisen viikkoa sitten tulin ja sitä edeltävästä visiitistäkään ei ole kuin muutama kuukausi. Yhtä eestaas matkustamista on ollut koko tämä kesä. Hassua lähteä New Yorkiin vähän niin kuin aikoinaan Turusta Helsinkiin.
Matkan tavoitteena on käydä katsomassa Madison Squarella rokkaavaa Isoa Ämmää ja tirkistelemässä Broadhurstilla Harry Potterin taikasauvan heiluttelua. Ottaa uusintavisiitti Bronxin eläintarhaan ja viettää kokonainen päivä luonnonhistoriallisessa museossa. Koluta pari isoa puutarhaa. Talsia ristiin rastiin Central Parkia ja ehkäpä viimeinkin käydä katsomassa ne pakolliset vapaudenpatsaat ja kaksoistornien jättämät aukot. Frommersin New York City 2008 -opas pitänee hyvän huolen, ettei tarvitse sormi suussa ihmetellä mihin sitä aikaansa kuluttaisi.
Tämä kirjoittelu on nyt kyllä selvästi joku defenssimekanismi ja sijaistoimintaa, ettei vain tarvitsisi pistää kamppeita kasaan. Minä otan nyt itseäni niskansta kiinni ja menen pakkaamaan. Se on moro.
Nyt on vielä minimalistinen viikon matkakamppeitten pakkaus tekemättä. Pakko, siis aivan pakko saada kaikki sullottua yhteen naftiin laukkuun. Hypin vaikka päällä, mutta enempää en ota. Aamulla varhain möngin bussiin ja köröttelen New Yorkiin. Vaikka vastahan sieltä nelisen viikkoa sitten tulin ja sitä edeltävästä visiitistäkään ei ole kuin muutama kuukausi. Yhtä eestaas matkustamista on ollut koko tämä kesä. Hassua lähteä New Yorkiin vähän niin kuin aikoinaan Turusta Helsinkiin.
Matkan tavoitteena on käydä katsomassa Madison Squarella rokkaavaa Isoa Ämmää ja tirkistelemässä Broadhurstilla Harry Potterin taikasauvan heiluttelua. Ottaa uusintavisiitti Bronxin eläintarhaan ja viettää kokonainen päivä luonnonhistoriallisessa museossa. Koluta pari isoa puutarhaa. Talsia ristiin rastiin Central Parkia ja ehkäpä viimeinkin käydä katsomassa ne pakolliset vapaudenpatsaat ja kaksoistornien jättämät aukot. Frommersin New York City 2008 -opas pitänee hyvän huolen, ettei tarvitse sormi suussa ihmetellä mihin sitä aikaansa kuluttaisi.
Tämä kirjoittelu on nyt kyllä selvästi joku defenssimekanismi ja sijaistoimintaa, ettei vain tarvitsisi pistää kamppeita kasaan. Minä otan nyt itseäni niskansta kiinni ja menen pakkaamaan. Se on moro.
7 kommenttia:
Antoisaa reissua!
Mun NYC Top3-listani jo vuosien takaa, eli ensisijaiset kohteeni JOS jonain päivänä siinä kaupungissa tulisin vierailemaan (mitä en sinänsä pidä mitenkään välttämättömänä, voin kyllä elää ja kuolla ilmankin), kuuluu edelleen 1) Metropolitan 2) Guggenheim 3) MoMA. Viimeiseen keksin juuri ihan erityisen syyn: menisin MoMAan tsekkaamaan etenkin Séraphine Louis'n (myös: Séraphine de Senlis) työn L'Arbre du paradis (Tree of Paradise). Näin nimittäin tänään aivan suuremmoisen elokuvan em. taiteilijan elämästä, Martin Provostin uutuuden "Séraphine", ja olen ihan puulla päähän lyöty! Syvästi koskettava elämäntarina, valloittavan erikoinen persoona - ja ne maalaukset! Riemukseni panin merkille, että Pariisin Maillol-museossa on elokuvan julkisuutta hyödyntäen juuri avattu Séraphine-erikoisnäyttely, ja sinne aion ehdottomasti seuraavaksi suunnata. Tässä kuitenkin tuo MoMAn kokoelmiin kuuluva teos:
http://www.moma.org/collection/provenance/items/37.71.html
Kerrohan jos käyt, tuolla tai muussa taidemuseossa!
Rakastan matkustamista ja inhoan pakkaamista (ei kovin hyvä yhdistelmä). Pakkaamiset jäävät aina viime tinkaan, ja yleensä vielä juuri ennen lähtöä pitää vielä tunkea jotain tavaroita mukaan. Eli ymmärrän hyvin sijaistoiminnan!
Hyvää reissua!
Iso Ämmä! Onko se Madonna... O_o
Voi kun tulee hieno matka! Odottelen kanssa museotunnelmointia ja muutenkin Nyki-fiilistelyä oikein urakalla. Muuten, misään ei "lento-kahvi" eli kaffimukista kävellessä nautittu kahvi sovi niin hyvin katukuvaan ja maistu niin hyvältä, kun siellä.
Ja Central Park <3
Kaksoistornien paikalla on rakennustyömaata eikä oikein mitään nähtävää. Sen sijaan Metropolitan ja näköalatornit ovat must see -listalla. Pitää myös suositella ihanaa Havana-baari/kahvilaa Nolitassa, jossa nautin yhden elämäni parhaimmista (ja runsaimmista) aamiaisesta kera paahdettujen maissien ja avocadosämpylän.
Hyvää reissua!
Tiikeritoveri, kävin kyllä Momassa, mutta Paratiisin puuta en siellä nähnyt. Tosin käynti oli pitkälti yhtä virtaamista ja tärppeihin tarttumista, kun koko laitos piti selvittää kahdessa ilmaisessa tunnissa. Käytiin myös Metropolitanissa.
Madonna pisti Madison Squaren hytkymään ja laukoi Sarah Palinista hykerryttäviä kommentteja :)
Kui? Älä vaan sano että olit Metissä viime lauantaina katsomassa Salomen - sen ympäri maailman suorana lähetyksenä videoidun esityksen???! Luulenpa sinun tosin tarkoittaneen pelkkää talossa käväisyä ilman lippuja mihinkään esitykseen, mutten malta olla heittämättä em. kysymystä ilmaan - ihan sillä että itse pääsen hehkuttamaan: mulle luonnollisesti must-juttu, ja koin sen La Villetten Geode-teatterissa (pyöreä planetaariotyyppinen leffasali). Ehdottomasti syksyn huikein kulttuurielämys ja joka euron väärti!! Uskoisin jopa, ettei olisi voinut olla enää yhtään suurempi elämys edes paikan päällä Metissä - hlökoht alan olla yhä vakuuttuneempi siitä, että hyvien oopperaesitysten nautittavuus suorastaan maksimoituu juuri valkokankaalta katsottuna, kun laulajat näkee koko ajan lähikuvissa, jollaisia oopperakatsomosta käsin ei ikinä onnistuisi edes kiikaroimaan. Edellyttäen tietysti, että kuvaus ja äänentoisto ovat kunnossa ja laulajat osaavat roolinsa myös näytellä. Ja Karita Mattila nyt on malliesimerkki sellaisesta joka OSAA, on se vaan kertakaikkiaan niin HUIPPU! Livenä en olekaan Mattilaa toistaiseksi kuullut kuin yhden kerran, Bastillen piippuhyllyltä (ilman kiikareita), mutta vaikka ääni toki tärkeintä onkin, tavallaan tuntui kyllä tämä videon välityksellä NÄHTY Salome jopa enemmän "liveltä"... 8-o
Sinänsä huvittava ajatusleikki: mulle "Iso Ämmä" (jos nyt sellaista ilmaisua olisin keksinyt käyttää) olisi samassa tilanteessa eli oikeasti NYCiin lähdössä voinut tarkoittaa juurikin Mattilaa... Eikä ainakaan Madonnaa, jota vastaan minulla ei sinänsä ole mitään, mutta jonka musiikki nyt ei vaan koskaan ole itseeni vähimmässäkään määrin kolahtanut. Vaikka uskon kyllä että showna voi olla elämys joka tapauksessa - taitaahan hänessä esiintyjänä olla jotain samaa kuin Mylènessä - jota "Iso Ämmä" niin ikään voisi itselleni merkitä!
Séraphinesta vielä: onhan tietysti mahdollista sekin, että tuo MoMAn kokoelmiin kuuluvakin olisi juuri nyt lainassa täällä Maillolin näyttelyssä. Vielä en ole sinne ehtinyt - piti välttämättä käydä ensin yhdessä toisessa, joka oli eilen auki viimeistä päivää (tää on niiiin tyypillistä...). Mutta seuraavaksi menen! Tässä linkissä toinen "puketti" Séraphinen lehtiä:
http://www.telerama.fr/scenes/seraphine-une-devotion-picturale,34520.php
Lähetä kommentti