Talokompleksimme pienessä yksiössä asustaa jostain päin Aasiaa, vissiin Kiinasta kotoisin oleva opiskelijapoika. Häntä ei juurikaan koskaan näe, eikä hän noin kerran puolessa vuodessa vastaan tullessaan vaivaudu tervehtimään, kunhan vaan mulkoilee kulmiensa alta, vaikka moikkaisinkin iloisesti. Ihme hiippari.
Hänen elossa olostaan ei olisi juurikaan mitään todisteita, ellei hän olisi ilmeisen innokas kokki. Innokas, mutta suoraan sanottuna saanut kokkikoulutuksensa itse arkkiperkeleeltä.
Olemme saaneet ottaa osaa naapurimme kulinaarisiin nautintoihin erilaisten, asuntoomme hiipivien karmivien hajahdusten muodossa. Kerran kun tulimme kotiin-, eteisemme jonka vain yläpäästään hieman raollaan oleva ovi erottaa naapurimme yksiöstä, -oli vaaleanharmaana savusta. Ryntäsimme köhien yläkertaan avaamaan ikkunoita ja kirosimme, että meinaako se saatana polttaa koko talon.
Joku toinen kerta kotiin saapuessamme meitä tervehti kääly, jossa oli sekoitus pikaliimaa, palanutta kumia, sianihraa ja jotain tunnistamattomia ravintoainesten vivahduksia. Muutamaan otteeseen naapurimme liedellä ovat porisseet myös keitokset, joiden onka tuo mieleen mustalle karrelle kärventyneet sisäelimet ja kotonani maalla järjestetyt teurastuspäivän keittäjäiset, joissa otettiin tapetun elukan raadosta irti kaikki mikä vain lähti. Kattiloissa kiehuivat sulassa sovussa niin kielet, hännät, aivot, kivekset?? kuin muutkin sisäelimet ja minulla on hämärä mielikuva, että mummo olisi keitellyt itselleen siansorkkiakin imeskeltäväksi (anteeksi nyt vain: yööörgh) No, en minä toki silloin nirsostellut, kun sitten maalaishyytelöä oli pöydässä tarjolla. Se oli ihan hyvää.
Hänen elossa olostaan ei olisi juurikaan mitään todisteita, ellei hän olisi ilmeisen innokas kokki. Innokas, mutta suoraan sanottuna saanut kokkikoulutuksensa itse arkkiperkeleeltä.
Olemme saaneet ottaa osaa naapurimme kulinaarisiin nautintoihin erilaisten, asuntoomme hiipivien karmivien hajahdusten muodossa. Kerran kun tulimme kotiin-, eteisemme jonka vain yläpäästään hieman raollaan oleva ovi erottaa naapurimme yksiöstä, -oli vaaleanharmaana savusta. Ryntäsimme köhien yläkertaan avaamaan ikkunoita ja kirosimme, että meinaako se saatana polttaa koko talon.
Joku toinen kerta kotiin saapuessamme meitä tervehti kääly, jossa oli sekoitus pikaliimaa, palanutta kumia, sianihraa ja jotain tunnistamattomia ravintoainesten vivahduksia. Muutamaan otteeseen naapurimme liedellä ovat porisseet myös keitokset, joiden onka tuo mieleen mustalle karrelle kärventyneet sisäelimet ja kotonani maalla järjestetyt teurastuspäivän keittäjäiset, joissa otettiin tapetun elukan raadosta irti kaikki mikä vain lähti. Kattiloissa kiehuivat sulassa sovussa niin kielet, hännät, aivot, kivekset?? kuin muutkin sisäelimet ja minulla on hämärä mielikuva, että mummo olisi keitellyt itselleen siansorkkiakin imeskeltäväksi (anteeksi nyt vain: yööörgh) No, en minä toki silloin nirsostellut, kun sitten maalaishyytelöä oli pöydässä tarjolla. Se oli ihan hyvää.
Mutta ziizus noita hajuja. Mitä helevettiä se kinuski oikein kokkaa, -lieneekö joku Chinese Psycho -kannibaali? Löyhkät ovat ihan oikeasti niin pahoja, että tuntuu kuin railo Hieronymus Boschin Helvettiin olisi avautunut seinän takana. Tekisi mieli mennä asiantilasta valittamaan. mutta sen toteuttaminen on nyt ajatuksenakin hieman absurdi:
- Ding Dong tai kop, kop.
-
!
- Nihao! Tuota, naapurista iltaa. Kuule, voisitko ystävällisesti mitenkään rajoittaa niiden yliajettujen skunkkien, mädätettyjen durianien, viikon märkänä pesukoneen rummussa lojuneiden käytettyjen urheilusukkien ja marinoitujen raatokukkien paistamista pannulla lepakonrasvassa, kun minulla on astma ja saan voimakkaista hajuista hengitysvaikeuksia.
-
????
Omat kokkailuhalut nyt ainakin tyssäsivät tyystin, vaikka olin suunnitellut iltapalaksi tulisia chilirapuja viinin kera. Taidan vain kiskoa tuota viintä niin kauan, että täällä pystyy taas hengittämään.
- Ding Dong tai kop, kop.
-
- Nihao! Tuota, naapurista iltaa. Kuule, voisitko ystävällisesti mitenkään rajoittaa niiden yliajettujen skunkkien, mädätettyjen durianien, viikon märkänä pesukoneen rummussa lojuneiden käytettyjen urheilusukkien ja marinoitujen raatokukkien paistamista pannulla lepakonrasvassa, kun minulla on astma ja saan voimakkaista hajuista hengitysvaikeuksia.
-
Omat kokkailuhalut nyt ainakin tyssäsivät tyystin, vaikka olin suunnitellut iltapalaksi tulisia chilirapuja viinin kera. Taidan vain kiskoa tuota viintä niin kauan, että täällä pystyy taas hengittämään.
Jänismies ehdotti, että jospa vain ostaisin ensi viikonloppuna ison pizzan ja kävisin viemässä se naapurillemme varustettuna lapulla, jossa lukee "I appreciate you NOT cooking this weekend."
4 kommenttia:
Voihan nenä! Mulla on ollut myös epämiellyttäviä naapureita, mutta tuohan peittoaa ne ihan reilusti. Eikös sitä voi vaatia laittamaan jotain hajusuojaa sinne, vai ymmärsinkö oikein,että englanninkieli ei naapurilta oikein suju...Tsemppiä kuitenkin ja toivottavasti kuitenkin joskus jaksat kokkailla, hajusaasteesta huolimatta..
Tänä aamuyönä oli kyllä paras rimanalitus. Siis heräsin joskus 4-6 aikaan siihen, että talossa taas löyhkää kärvennetyille sisäelimille. Puolen tunnin kuluttua hemaisevasta aamupalastaan naapuri hyppäsi autoonsa ja lähti töihin tai jonnekin.
Liesituulettimiahan tässä talossa ei ole ainakaan siinä merkityksessä mitä Suomessa kyseisellä sanalla tarkoitetaan. Lieden yllä on kyllä jokin tuulettimentapainen, joka imee ilmaa sisäänsä, mutta puhaltaa saman ilman huoneeseen takaisin ilman että mitään hajuja tuntuu minnekään poistuneen :(
Kyllä mä uskon, että naapurilta sujuu enkku, mutta on kieltämättä vaikeaa mennä sanomaan täysin vieraalle ihmiselle, että sinun kokkailusi muuten aiheuttavat ympäristösaasteita...
Sympatiani! Eikö tuollaista naapuria voi mitenkään savustaa sieltä ulos?
Ehkä me vaan kärsitään hiljaa, kun on enää vain muutama kuukausi jäljellä täällä ja toivotaan, että hän lähtee edes kesäksi jonnekin muuanne. Tai syö kesällä useammin ulkona.
Lähetä kommentti