maanantaina, kesäkuuta 01, 2009

Hippibileet


Sosiaaliseen elämäämme tuli uusi käänne. Pääsimme osallistumaan The Hippien järjestämiin bileisiin.

Kyseessä eivät sentään olleet The Kahvilan Hipit. Bileiden jälkeen kävi ilmi, että erittäin oikeusaktiivisen isäntäpariskunnan toinen puolisko oli juurikin kirjoittanut kulttikahvilaa koskevan kriittisen ja kyseenalaistavan artikkelin. Kyseinen henkilö on myös kusauttanut lempithairavintolamme orjatyövoiman käytöstä. Eli selvisi sitten sekin, että miten on mahdollista tehdä niin älyttömän herkullista thairuokaa niinkin edulliseen hintaan. Eniten ottaa päähän se, että kyseinen pulju on kuulema kääpinyt omiin liiveihinsä myös tarjoilijoille tarkoitetut tipit, joita on itsekin tullut jätettyä sinne kohtalaisen hövelisti.

Vahvistaa vain edelleen kyynisiä käsityksiäni siitä, että täällä mikään ei välttämättä ole niin hyvää, kuin miltä ensikatsomalta näyttää. Kapitalismin ihannointi kun tarkoittaa luonnollisesti kusetuksen ja törkeän riiston sekä hyväksikäytön pitämistä hyveenä niin kauan, kun niistä ei vain jää kiinni.

Siellä sitten istuimme hippien takapihalla illan hämärtyessä ja lepakoiden lähtiessä liikkeelle, nauttimassa illan rauhasta ja grillin antimista.

Söin pippaloissa ensimmäistä kertaa eläessäni keitettyä palkomaissia. Se oli ihan mahdottoman herkullista ja päätinkin luopua toistaiseksi maissia kohtaan julistamastani tiukasta boikotista. Maissihan on täällä jokseenkin takuuvarmasti aina geenimuunneltua, eli toisin sanoen entistä ärtsympiä rikkaruohomyrkkyjä kestävää ja on siksi herättänyt minussa pelkästään puistatuksia ja inhoa. Ehkä täytyy nyt lähteä etsimään luomumaissia ruokapöytään ja toivoa sen olevan suurin piirtein sitä mitä väitetään.

Toinen mieleen jäänyt ruoka, jonka reseptiäkin kysyin, oli täytetyt, ns. paholaisen munat. Emäntä oli tehnyt munan keltuaisesta, kermatilkasta, sinapista, tillistä ja majoneesista (voinee käyttää myös mäti-tai savukalatahnaa) täytteen, jota oli keltuaista imitoiva nokareellinen valkuaistenpuolikkaiden keskellä. Olivat suurta herkkua!

Isäntäväellä lienee hörhöyden asteen huomattavan nousujohteen huomioiden, palanut lasipiipussa erinäisiä tuoksuvia heinäsiä, mutta meitä ei sentään koitettu houkutella huumehien turmiolliselle polulle. Pitäydyimme kaidasti viinin ja olusen kittaamisessa, mitä nyt kiskaisimme huiviin E:n tarjoamat tsekkiläiset kirsikkaviina-paukut, jotka kirvoittivat nauttijoista muikeita naamanilmeitä.

Hippien kotitalo oli ihan oma maailmansa. Hurjasti tavaraa, kirjoja, koriste-esineitä, huoneentauluja ja kirjavia kankaita. Parfyymina hienoinen kissanpissin haisu. Tuli jotenkin sirkusmaailma ja itse asiassa tuo yllä oleva kuva värivaloineen mieleen.

Isäntäpariskunnan talouteen kuului myös Meksikosta salakuljetettu koira ja viisi kissaa, joista pääsimme tutustumaan kahteen sosiaalisimpaan. Muut katit sinkosivat kauhistuneina jonnekin piiloon heti meidät nähdessään, mutta musta yksisilmäinen kolli ja takajalastaan rampa, repalekorvainen, mini-ilvestä muistuttava hyväntuulen tiivistymä tulivat puskemaan ja kehräämään seuraksemme sohvalle.

Talon kissoja yhdisti kuulema se, että jokainen niistä oli jollain tavalla vammautunut tai läpikäynyt pahimman laatuisen trauman, jonka jälkeen kukaan ei sitten ollutkaan halunnut heitä kontolleen. Äärimmäisen eläinrakkaat hipit olivat pelastaneet heidät hoiviinsa, kun kerta eivät olleet kellekään muulle kelvanneet. Kissat olivat todella hyvin hoidettuja, pehmeä- ja kiiltäväturkkisia, eikä muutama puuttuva silmä tai rampa jalka ei näyttänyt heidän menoaan juuri haittaavan. Itseasiassa he olivat paremmin hoidettuja, kuin pahaa astmaa poteva emäntä, jonka huomasin lääkitsevän itseään täysin väärin (ja vaarallisesti) jollain halvalla kohtauslääkkeellä, kun hänellä ei ole varaa sairausvakuutukseen.

Illan päätteeksi pelasimme hippien kanssa Wiitä ja sitten olikin lyhkäisen kotimatkan aika seuraavalle kadulle. Seuraavana aamuna kenelläkään muulla, paitsi Jänismiehellä ei ollut krapulaa. Hän sitten kärsikin sellaiset helvetintuskat ja dinosaurusten kutsunnat, että epäili meidän siirtäneen kaikki omat krapulamme hänen kärsittäväkseen jollain ovelalla konstilla.

3 kommenttia:

Polga kirjoitti...

Kuulostaapa mukavalta ,D Kunnon kavereita, kaikin puolin - minäkin varmasti viihtyisin tuossa seurassa.

Yaelian kirjoitti...

Mielenkiintoiselta kuulostavat bileet ja seura. Nauratti tuo talon parfyymina oleva vieno kissanpissan haju....
Muuten, toimiiko se thaipaikka edelleenkin? Tuo orjatyövoima on varmaan tuttua monessa aasialaisravintolassa:asuessani Miamissa kävin usein lounaalla yhdessä kiinalaispaikassa, jossa älyttömän runsas ja herkullinen buffet maksoi vain 6.99 taalaa ja en voinut ymmmärtää,miten NIIN runsas buffet voi maksaa niin vähän.Eli kai sama juttu kuin tuossa thairavintolassa.....

Ta-Miit kirjoitti...

Juu, ihmiset jotka pitävät tiukasti eläinten puolta, ovat yleensä kunnon väkeä. Tosin monelle kehittyy kyllä eläinten huonoa kohtelua nähdessä jos jonkinlaisia misantrooppisia taipumuksia.

Kyllä se thaipaikka toimii ja vieläpä pärjää ilmeisen hyvin. Kaikille ei ole uutinen vielä kiirinyt ja toisaalta kaikki eivät viitsi ryhtyä boikottiinkaan, jos kerta ruoka on vain hyvää.

Paikka on toki saanut tutkijat niskaansa ja asianmukaiset varoitukset, sekä toivon mukaan myös korjannut tapojaan. Tiedä sitten mitä tapahtuu, kun oikeusaktivistien silmä taas välttää.

Vihaksi kyllä pistää tuollainen riistäminen. Savonlinnassakin oli jäänyt itämainen ravintola kiinni samasta rikoksesta eli orjapalkkailusta.

Tänne tuli muuten tuossa huhtikuun alussa uusi, taivaallinen deli-buffet jonka henkilökunta on enimmäkseen itämaista. Toivottavasti heillä ei sentään ole hämäriä jauhoja pussissa, ainakin sapuska siellä on kohtalaisen kallista ja hinnat avajaisten jälkeen vielä noususuunnassa.