sunnuntaina, syyskuuta 06, 2009

Sieniarvoitus



Jos kellään on armainta haavistusta, mitä lajiketta kuvassa olevat sienet edustavat, niin olisin kiitollinen tiedosta. Olen selannut netin sienitietokantoja ja erittäin kattavaa sienikirjaani päätymättä mihinkään tulokseen.

Sienet olivat melko kookkaita, todella tympeän hajuisia, eikä niissä ollut havaittavissa pillistöä, piikkejä, helttoja tai mitään muutakaan jonka perusteella olisin lähtenyt arvoitusta ratkaisemaan. Ne vaan olivat kokonaisuudessaan tuommoista muumiomaista, sulan kynttilän tai (xxx) tai räjähtäneen banaanin näköistä massaa.

Käly tosin ehti jo ehdottamaan hajun todennettuaan sienelle nimeksi: Kuppatontun Heppi :)

12 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Jestas,onpas niillä ,tai tuolla alemmalla ainakin ,mielenkiintoiset muodot....En kyllä osaa auttaa tuon sienen tunnistamisessa.

Ana kirjoitti...

Käly on oikeilla jäljillä. Heppilajike on varmasti kyseessä. Kuppatontun Heppi on erittäin harvinainen Suomen metsissä, pikemminkin sitä voisi olettaa löytävänsä isompien kaupunkien yökerhojen pöytien alta tai seinänvieruksilta.

Onnittelut harvinaisista kuvista siis!

myytinmurtaja kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
myytinmurtaja kirjoitti...

Joo, tarkasta lajinmäärityksestä en tiedä. Mutta nuokin ovat varmasti olleet "parhaimmillaan nuorina."

Niilo Paasivirta kirjoitti...

Ulkonäöstä ja hajusta ei voi erehtyä. Haisusieni eli Phallus impudicus. Se on muuten Suomessa harvinainen, onneksi olkoon. (Kai siis te olitte Suomessa, en ole niin tarkkaan seurannut.)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Haisusieni

Haisusieni nousee juuri tuollasesta "munasta" ja on raadonhajuinen - se houkuttelee kärpäsiä levittämään itiöitään. Kun tuo itiöemä tulee esiin, niin se kasvaa hyvin nopeasti ja mätänee parissa päivässä.

Itse olen nähnyt puistopökkösieniä (lieköhän virallinen nimi sitten puistohaisusieni), olivat tulleet puutarhamullan mukana. Ne eivät tuoksu kovin vahvasti ja ovat paljon haisusientä pienempiä.

Keski-Euroopassa hyvin nuoria pökkösieniä pidetään suurena herkkuna - siis niiden pitää olla vielä tuossa "munamuodossa".

TA-MIIT kirjoitti...

Np, itse lähdin myöskin aluksi arvailemaan hajun perusteella tuonne pökkösienten ja muiden fallisten fungien suuntaan, mutta kyseisen kuukusen "nuppi" ei sitten kuitenkaan oikein matsannut ulkonäöltään hivenen kennomaisesti kuvioituun haisusienen nuppiin, eikä "jortikan" paksuus tai koostumus myöskään täsmännyt silmämääräisesti netin tarjoamiin kuviin.

Kennokuvioiden tai tummemman värin sijasta kuvaamani sienen nuppi oli samaa kermankeltaista väriä, kuin varsi ja muistutti enemmänkin epämuodostunutta tatin lakkia ulkopinnaltaan.

Eli olen kyllä valmis ottamaan määritelmäsi vakavasti, mutta hiukan vielä viiluuttaa, että olisiko kyse ehkä jostain phallus-mutaatiosta, alalajista vai sittenkin jokin kokonaan (itselleni) uusi laji.

Nyt rupesi tämä arvoitus itse asiassa kiinnostamaan niin paljon, että täytyy varmaan taas hilautua jonnekin laitokselle jatkoutelemaan :)

myytinmurtaja kirjoitti...

Toi Wikipedian englanninkielinen Phallus impudicuksen sivu tietää, jotta:

Phallus impudicus is able to exert enough pressure to grow through asphalt and have been calculated to produce a force of up to 1.33 kN/m2 (enough for one mushroom to support 133 kg).

Aika jööti patukka! :-D Mikä aarreaitta metsämme ovatkaan.

Niilo Paasivirta kirjoitti...

Taitavat vain olla sen verran kypsiä phalluksia, että eivät törrötä enää niin ylväänä pystyssä päänmuotoineen...

TA-MIIT kirjoitti...

Toisaalla ehdotettiin, että kyseessä ovat tatinriesa-nimisen sienen sienitaudin saastuttamat tatit. Mene ja tiedä, se ei kuitenkaan välttämättä selitä sienten ympärillä leijunutta hajua.

irma kirjoitti...

Jonkinlaatuinen "herkkusieni" lienee...

Ehkäpä se on juuri tuo sienitauti (tatinriesa), joka sen hajun aiheuttaa. Eihän tatit pahalle haise.

Petri kirjoitti...

Tuo on tatinriesan pilaama tatti.Olen törmännyt samanlaisiin ilmestyksiin monta kertaa sieniretkilläni.

Petri kirjoitti...

Tuo on tatinriesan pilaama tatti.Olen törmännyt samaan ilmiöön monta kertaa sieniretkilläni.