Koska olen oikean yrttinoidan ja viherpeukalojumalattaren tytär, minua alkoi kovasti kiinnostaa, kun löysin maininnan eräästä luonnonlääkintäkasvista. Kun on oppinut aikoinaan käyttämään piparminttua vatsavaivoihin, fenkolia astmaan, rautalehteä haavoihin ja aloeta palovammoihin, ei juurikaan tunne ennakkoluuloa lukiessaan, että luonnon lääkeaineiden aarreaitasta, Amazonin sademetsistä on (tosin jo aikaa sitten) löytynyt kasvi, jonka vaikutuksia tutkijat hehkuttavat kilpaa.
Mielenkiintoni herätti tietenkin ensisijaisesti kasvin nimi, KISSANKYNSI, latinaksi Uncaria tomentosa. Se viittaa kasvin varressa kasvaviin kynsimäisiin piikkeihin, jotka ovat ihan justiinsa sen näköisiä kuin millä kissani juuri parhaillaan teurastaa sohvamme rippeitä. Kasvi kutsutaan myös seuraavilla termeillä: Cat's claw, uña de gato, paraguayo, garabato, garbato casha, samento, toroñ, tambor huasca, uña huasca, uña de gavilan, hawk's claw ja saventaro.
Viiniköynnösmäinen Kissankynsi kasvaa Perun Amazonin alueella. Paikalliset alkuperäisasukkaat ovat käyttäneet tätä kasvia perinteisesti luontaislääkkeenä ammoisista ajoista asti. He nauttivat sitä päivittäin osana ruokavaliota. Erään sairaudestaan kissankynsiteellä vuonna 1972 parantuneen miehen herätettyä ulkomaisten tutkijoiden huomion, kasvia alettiin tutkia tarkemmin. Havaittiin, että kasvia käyttävillä paikallisilla ihmisillä on vaativista elinolosuhteistaan huolimatta poikkeuksellisen hyvä vastustuskyky.
Mielenkiintoni herätti tietenkin ensisijaisesti kasvin nimi, KISSANKYNSI, latinaksi Uncaria tomentosa. Se viittaa kasvin varressa kasvaviin kynsimäisiin piikkeihin, jotka ovat ihan justiinsa sen näköisiä kuin millä kissani juuri parhaillaan teurastaa sohvamme rippeitä. Kasvi kutsutaan myös seuraavilla termeillä: Cat's claw, uña de gato, paraguayo, garabato, garbato casha, samento, toroñ, tambor huasca, uña huasca, uña de gavilan, hawk's claw ja saventaro.
Viiniköynnösmäinen Kissankynsi kasvaa Perun Amazonin alueella. Paikalliset alkuperäisasukkaat ovat käyttäneet tätä kasvia perinteisesti luontaislääkkeenä ammoisista ajoista asti. He nauttivat sitä päivittäin osana ruokavaliota. Erään sairaudestaan kissankynsiteellä vuonna 1972 parantuneen miehen herätettyä ulkomaisten tutkijoiden huomion, kasvia alettiin tutkia tarkemmin. Havaittiin, että kasvia käyttävillä paikallisilla ihmisillä on vaativista elinolosuhteistaan huolimatta poikkeuksellisen hyvä vastustuskyky.
Kasvista löytyi tieteellisissä tutkimuksissa niin ihmisten kuin eläintenkin immuunijärjestelmää vahvistavia ja energisyyttä lisääviä aineosia. Sen on lisäksi havaittu olevan aikaisempia, tunnettuja luonnonlääkeaineita vahvempi ja monipuolisempi vaikutuksiltaan. Siitä kuulostaisi olevan apua bakteerien, virusten ja loisten torjunnassa, allergiassa, masennuksessa, verenpaineen ja kolesterolin alentamisessa, vatsan ongelmissa sekä vaikeidenkin sairauksien, kuten syövän tukilääkityksenä.
Vähänpä alkoikin tehdä mieleni kokeilla tuota tuotetta, vaikken yleensä ihan viirinä lähdekkään lepattamaan minkä tahansa yrttikapselin perään. Tänä talvena en tosin ole sairastellut tai tuntenut oloani tyystin nuutuneeksi, mutta eihän se lisäenergia koskaan olisi pahasta, varsinkin kesän suuruudenhulluja suunnitelmia punnitessa. Suomessa valmistettava ainoa kissankynsivalmiste on nimeltään Maxilife. Annetaan nyt mennä tuotteen nimi mainoksena tällä kertaa, sillä olen jokseenkin suivaantunut yksisilmäiseen länsimaiseen koululääketieteeseen, jolla on tapana lakaista lääkkeiden avulla terveydelliset ongelmat vain maton alle.
KISSANKYNSI
TROPICAL PLANT DATABASE
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti