1. Kirja, joka on muuttanut elämääni
Helen Zahavi: Dirty Weekend. Feministinen raamattu mustalla huumorintajulla varustetuille naisille, joiden varpaille ei tallota rankaisematta.
2. Kirja jonka olen lukenut useammin kuin kerran
Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille. Onneksi en kuollut ensimmäisellä lukukerralla nauruun, vaikka kovasti yritinkin.
3. Kirja jonka ottaisin mukaan autiolle saarelle
Kattavin, paksuin ja arvostetuin Outdoor Survival Guide/Handbook, mikä maailmasta suinkin löytyy.
4. Kirja joka sai pääni pyörälle
Peter Matthiessen: Snow Leopard. Kirjan minussa aiheuttama ilo, pirskahteleva hilpeys ja intomieli olivat jotain aivan poikkeuksellista.
5. Kirja joka sai minut puhkeamaan kyyneliin
William Burroughsin Kissa Sisälläni, jonka sain Riku Korhoselta. Kirjassa on kohta, jossa ihmisen hirviömäisyys esittäytyy paljaimmillaan:
"Yhtäkkiä poikien joukkoon ilmaantuu mäyrä - en tiedä miksi se teki niin, ehkä se oli vain leikkisä, ystävällinen ja kokematon niin kuin atsteekki-intiaanit, jotka toivat hedelmiä espanjalaisille ja joilta leikattiin kädet irti. Niinpä ohjaaja ryntää satulalaukulleen ja ottaa vuoden 1911 mallia olevan 45-kaliiperisen automaatti-Coltinsa esiin ja alkaa posautella mäyrän suuntaan, osuu harhaan parin metrin päästä. Lopulta hän laittaa aseensa vajaan kymmenen sentin päähän mäyrän kyljestä ja laukaisee. Tällä kertaa mäyrä vierii rinnettä alas virtaan. Näen osuman saaneen eläimen, sen surullisen aran naaman, vierimässä alas rinnettä, tehden kuolemaa. "Kun näkee eläimen niin sen tappaa, eikös vaan? Se olisi voinut purra jotakuta pojista." Mäyrä halusi peuhata ja leikkiä ja sitä ammuttiin 45-kaliiperisella sotilasaseella.
Tuon luettuani itkin itseni kipeäksi. Teki mieli repia kasvoni verille siitä häpeästä ja kauhusta, että kuulun ihmisrotuun.
6. Kirja jonka toivoisin tulleen kirjoitetuksi
Hienostuneesti ja rikkaalla kielellä kirjoitettu, sekä ajallisesti että paikallisesti monitasoinen kissamytologiaan kietoutuva eepos, jossa naiset ovat sankareita, seikkalijoita ja oman tiensä kulkijoita.
7. Kirja jonka toivoisin jääneen kirjoittamatta
Matti Nykänen: huipulla ja montussa. Joku raja se nyt sietäisi olla julkaistavalla kirjallisuudella ja kirjailijuudellakin, mutta kun ei...
8. Kirja jota luen paraikaa
Nedjma: Manteli. (Aivan huikea teos)
9. Kirja jonka aion lukea
Minttu Hapulin Selibaattipäiväkirjat. Odotan innolla, että varaukseni saapuu kirjastoon.
Helen Zahavi: Dirty Weekend. Feministinen raamattu mustalla huumorintajulla varustetuille naisille, joiden varpaille ei tallota rankaisematta.
2. Kirja jonka olen lukenut useammin kuin kerran
Douglas Adams: Linnunradan käsikirja liftareille. Onneksi en kuollut ensimmäisellä lukukerralla nauruun, vaikka kovasti yritinkin.
3. Kirja jonka ottaisin mukaan autiolle saarelle
Kattavin, paksuin ja arvostetuin Outdoor Survival Guide/Handbook, mikä maailmasta suinkin löytyy.
4. Kirja joka sai pääni pyörälle
Peter Matthiessen: Snow Leopard. Kirjan minussa aiheuttama ilo, pirskahteleva hilpeys ja intomieli olivat jotain aivan poikkeuksellista.
5. Kirja joka sai minut puhkeamaan kyyneliin
William Burroughsin Kissa Sisälläni, jonka sain Riku Korhoselta. Kirjassa on kohta, jossa ihmisen hirviömäisyys esittäytyy paljaimmillaan:
"Yhtäkkiä poikien joukkoon ilmaantuu mäyrä - en tiedä miksi se teki niin, ehkä se oli vain leikkisä, ystävällinen ja kokematon niin kuin atsteekki-intiaanit, jotka toivat hedelmiä espanjalaisille ja joilta leikattiin kädet irti. Niinpä ohjaaja ryntää satulalaukulleen ja ottaa vuoden 1911 mallia olevan 45-kaliiperisen automaatti-Coltinsa esiin ja alkaa posautella mäyrän suuntaan, osuu harhaan parin metrin päästä. Lopulta hän laittaa aseensa vajaan kymmenen sentin päähän mäyrän kyljestä ja laukaisee. Tällä kertaa mäyrä vierii rinnettä alas virtaan. Näen osuman saaneen eläimen, sen surullisen aran naaman, vierimässä alas rinnettä, tehden kuolemaa. "Kun näkee eläimen niin sen tappaa, eikös vaan? Se olisi voinut purra jotakuta pojista." Mäyrä halusi peuhata ja leikkiä ja sitä ammuttiin 45-kaliiperisella sotilasaseella.
Tuon luettuani itkin itseni kipeäksi. Teki mieli repia kasvoni verille siitä häpeästä ja kauhusta, että kuulun ihmisrotuun.
6. Kirja jonka toivoisin tulleen kirjoitetuksi
Hienostuneesti ja rikkaalla kielellä kirjoitettu, sekä ajallisesti että paikallisesti monitasoinen kissamytologiaan kietoutuva eepos, jossa naiset ovat sankareita, seikkalijoita ja oman tiensä kulkijoita.
7. Kirja jonka toivoisin jääneen kirjoittamatta
Matti Nykänen: huipulla ja montussa. Joku raja se nyt sietäisi olla julkaistavalla kirjallisuudella ja kirjailijuudellakin, mutta kun ei...
8. Kirja jota luen paraikaa
Nedjma: Manteli. (Aivan huikea teos)
9. Kirja jonka aion lukea
Minttu Hapulin Selibaattipäiväkirjat. Odotan innolla, että varaukseni saapuu kirjastoon.
2 kommenttia:
....ja elämän tarkoitus on edelleen 42....
Ja toisaalta, kai olet lukenut Eddingsien Althaluksen, jossa kissaus yhdistyy aika ovelasti yhteen sun toiseen asiaan ;D
En ole itse lukenut, vaikka suurin osa vanhemmista Eddingseistä onkin hallussa. Kylläkin ostin Althaluksen kannen viettelemänä pikkuveljelleni joululahjaksi muutama vuosi sitten. Täytyykin pyytää lainaan kun nyt huomenna näemme pitkästä aikaa:)
Lähetä kommentti