maanantaina, maaliskuuta 16, 2009

Me ollaan McCoyoitumassa

Tulipa käytyä kaupassa seuraavanlainen keskustelu:

- Pitikö meidän etsiä täältä niitä piimiä?
- Piimiä?
- Eikös monen piimän etsimisestä voi sanoa, että etsii piimiä?
- Vai piimöjä? Piimijöitä? Piimäksiä? Piimilöitä?
- Hjälp... meidän äidinkielemme on alkanut degeneroitua.
- Jospas otetaankin vain kaksi buttermilkiä.

Ja sitten kotona:

- Öök. Tää mun treenipaita haisee vanhoilta hijiltä.
- Tursk! No nyt mulla sitten tulee teetä sieraimeksista....

Luulin vielä lisäksi iltalenkillä näkeväni, että tien yli lyllertää vyötiäinen. Mutta se olikin vain tosi lihava ja kyttyrässä kulkeva majava. Joo... täällä ei ole vyötiäisiä.


4 kommenttia:

-stjtr- kirjoitti...

Ihme, että sieltä yleensä ottain saapi piimiä. :-D

Miun pitääkin ottaa sulle kudzu-kuva, hyvältä näyttää nääs.

Anonyymi kirjoitti...

Eheeh, piimejä? ...kiertää koko juttu, osta kaksi piimää? Haetaan jokunen piimä?

Kudzut voivat hyvin, yksi jo kurottelee outoja kämmenen näköisiä lehtiään =O Hyvin peljottavaa on tämä kyllä. Suuri osa chileistäkin lähtenee hitaasti kasvuun. Rapoa myöhemmin, ehkä kuvejakin, lokissa ainakin ;D

Maria kirjoitti...

Piimejä ja sieraimekset <3

Oliskohan muuten suomen piimä-sanan kanssa vähän kuin englannin sheep-sanan, että sama asia tarkoittaa sekä yksikköä, että monikkoa? Tosi vaikeaa muuten taivuttaa sitä!

Annimaria kirjoitti...

Tosiaan jännää, että sieltä saa piimää. Täältä ei saa, ja sekös ärsytti, kun menin lupaamaan kämppikselleni, että teen piimäjuustoa. Noh, onnistui se sentään jogurtin ja rahkan (kääk, onko se sittenkin rahan, ei voi olla, apua en mäkään osaa suomea) avullakin. Mut joo, tää oli varsin hauska pikku kirjoitus, ei oo helppoa tuo suomen kielen taivuttaminen edes natiiveille.